Ensimmäisiä töitä, joita alueella tehtiin, oli liittymän ja ajouran parannus rinnehissin ylätasanteelle. Samalla rakennettiin myös parkkipaikka. Tornin perustusten teko käynnistyi kesäkuussa. –Verkkaiseen tahtiin on edetty, talkoot on pidetty pääsääntöisesti kerran viikossa, kertoi Lakaniemi–Pokela–Pyhälahti kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela.
Talkooporukka on kutistunut siitä, mitä väkimäärä oli kuntoportaita tehdessä. Jäljelle on jäänyt noin kymmenen miehen vakioporukka. –Osallistun, kun on aikaa. Mielenkiintoistahan tämä on, Samuli Metsäpelto totesi.
Talkoot koetaan yhteiseksi, yhteisölliseksi asiaksi, ja että saa näkyvää aikaan. Emäntääkin pääsee pakoon; parempi täällä kuin koirankopissa, joku velmuilee. Talkoot ovat nykyisin harvassa, kun ei ole pärekatto- eikä perunannostotalkoitakaan. Viimeisin suuri ponnistus oli kalasataman yhteyteen tulleen venelaiturin rakentaminen Pokelassa vuonna 2001, Salmela muistelee.
–Luulisi, että tämä olisi mielenkiintoisempaa kuin portaiden teko, jossa sahattiin ja ruuvattiin tuhansia lankkuja samalla kaavalla, Salmela totesi. Rakentaminen on tornin osalta kuitenkin eri tyyppistä.
–Tämä on järeämpää rakentamista, kun kiinnitetään muutamilla ruuveilla raskaat pylväät. Toisaalta, mietittävää on enemmän, kun kenelläkään meistä ei ole kokemusta aivan samanlaisesta projektista. Täytyy tarkkaan ennalta suunnitella, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Toki piirustuksista on apua. Tämä on hyvinkin mielenkiintoista.
Piirustukset hanketta varten saatiin rantasalmelaisesta Osikonmäen kylästä. Kyläseura vuokrasi näkötornia varten Lakis Oy:ltä 1 000 neliön maa-alueen 30 vuoden sopimuksella, joka sitoo myös muita myöhemmin alueella mahdollista yritystoimintaa harjoittavia.
KAKSI näkötornin sivua koottiin painekyllästetyistä sähkötolpista ja lankkuristikoista maahan, minkä jälkeen ne nostettiin vierekkäin ja kiinnitettiin toisiinsa. Kaksi muuta reunaa asennetaan suoraan paikoilleen, minkä jälkeen kehikko nostetaan pystyyn ennen talvea Vesalan Kalervon nosturilla, jossa on 24-metrinen puomi ja nostovoimaa 30 tonniin asti. –Eilen asennettiin ensimmäiset lattianiskaset ja lauantaina puolelta päivin niiden asennusta jatketaan Kalervon nosturin avulla, kertoi Salmela tiistaina. –Perjantaina osa porukasta käy vielä varmistamassa ja säätämässä yläpuolisten runkopylväiden etäisyyden henkilönostimena avulla ja kiinnittää samalla sidoslankut, jotta mitat pysyy kohdillaan. Jos lauantaina kaikki sujuu hyvin, rakentaminen edistyy sen jälkeen hyvinkin nopeasti ja asennusvuorossa on tasojen lattialankut, sitten portaat ja lopuksi kaiteet. Kaikkea ei kuitenkaan ehkä pystytä asentamaan tornin ollessa kyljellään, koska pyritään pitämään tornin kokonaispaino noin 8-tonnissa turvallisen pystyyn noston takia. Ja jos kaikki etenee hyvin, pystytys olisi jo syyskuun lopussa tai viimeistään lokakuun alkupuolella.
–Kyllä tämä varmasti tuo liikettä ja turisteja, Esa Salmela arveli.
–Ihmiset tulevat tänne, myös vieraidensa kanssa. Paikka jää varmasti mieleen, Heikki Salmela jatkoi.
–Kun torni valmistuu, se kaikille avoin, ilman sisäänpääsymaksua.
YKSI taho, jota toivotaan talkoisiin 2 500 talkootunnin keräämiseksi, ovat rinnettä talvisin käyttävät. Näkötorniin rakennetaan tasanne nopeuslaskijoita varten. –Nostotalkoisiin ainakin toivotaan väkeä, kaikki tunnit ovat tärkeitä, että saadaan ”omarahoitusosuus” täyteen. Voi tulla vaikka kahvittamaan tai seuraamaan töitä, jos muuta tekemistä ei kaikille riitä.
