VUODEN kyläksi on valittu alajärveläinen Luoma-aho. Noin 350 asukkaan kylässä on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita ja hyvät lähipalvelut, joita täydentää rakenteilla oleva uusi kylätalo. Valtakunnallisen vuoden kylän ja kunniamaininnan saavien kylien lisäksi Suomen Kylät ry palkitsi lauantaina paikalliskehittäjien Lokaali-tapahtumassa Kauhavalla kylätoiminnan tiennäyttäjät, vuoden maaseututoimijan ja maaseutukasvon.
Vuoden kyläksi valittu Luoma-aho on elinvoimainen 350 asukkaan kylä, jossa on työpaikkoja enemmän kuin asukkaita. Kylällä on runsaasti teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä, joiden lisäksi lapsiperhemyönteisen kylän valttina on toiminut kyläkoulu. Tällä hetkellä koulun jatko on selvitettävänä ja oppilaat ovat väistötiloissa.
Kisan valintaraatiin teki vaikutuksen rakenteilla oleva kylätalo, joka kertoo kylän jatkuvasta kehittämisestä:
–Luoma-aholaiset ovat luoneet kylästään perheystävällisen, yritysmyönteisen asuinpaikan, joka seuraa aikaansa ja kehittyy eteenpäin. Halusimme palkita kylän esimerkkinä, joka osoittaa paikallisyhteisöjen elinvoiman ja roolin koko maamme tulevaisuuden tekijöinä, summaa valintaraatia vetänyt Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä.
Vuodesta 1985 jaettu pääpalkinto meni Etelä-Pohjanmaalle vasta toisen kerran. Seinäjokelainen Kitinoja sai sen vuonna 2012.
Luoma-ahon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rajala sanoi kiitospuheessaan, että palkinto kuuluu koko kylälle: kyläläisille ja kylän yrityksille, jotka ovat yhdessä pitkäjänteisesti kehittäneet kylää ja nähneet sen tuottavan tulosta.
–Luoma-ahon kylä on tottunut ratkomaan pulmansa itse ja tarttumaan rohkeasti ideoihin. Ei ole odotettu, että joku tulee sanomaan, mitä tehdä, totesi Rajala. –Kylällä on slogan: ”Meillä on.” Se kokoaa kaiken kahteen sanaan, joista kumpuaa vahva tahto toimia koko Alajärven ja Järviseudun hyväksi.
KUNNIAMAININNAN Vuoden kylä -kilpailussa saivat pohjoissavolainen Tuovilanlahti ja satakuntalainen Sydänmaa. Kuopiolaisessa 250 asukkaan Tuovilanlahdessa on panostettu pitkäjänteiseen kehittämiseen, ja kylästä on kehitetty kansainvälisestikin kiinnostavaa matkailukohdetta. Eurajoella sijaitsevassa Sydänmaassa on puolestaan keskitytty kyläbrändin kehittämiseen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja kylä viestii aktiivisesti toiminnastaan myös sosiaalisessa mediassa.
Kylätoiminnan tiennäyttäjinä palkitaan vuosittain kylätoiminnassa ansioituneita henkilöitä, jotka ovat antaneet siihen pitkäaikaisen panoksensa. Kylätoiminnan tiennäyttäjinä palkittiin Kyösti ja Marjatta Vatanen Uskalista Kiihtelysvaaralta ja Paula Määttä Jyväskylän Tikkalasta.
Vuoden maaseututoimijaksi valitaan henkilö, joka on toiminut aktiivisesti ja innovatiivisesti paikalliskehittämisen parissa. Huomionosoituksen sai tervolainen Seija Korhonen, joka on toiminut pitkään maaseudun kehittäjänä sekä työnsä että luottamustoimiensa kautta. Hän on erityisesti lähidemokratian, osallisuuden sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntija.
Vuoden maaseutukasvo -tunnustus annetaan henkilölle, joka on ollut julkisuudessa myönteisesti esillä kylätoimintaan ja maaseutuun liittyvissä asioissa. Maaseutukasvoksi nimettiin Harvaan asutun maaseudun asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. Määttä on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin etenkin harvaan asutun maaseudun näkökulmaa. Lisäksi toimimalla aktiivisesti sosiaalisessa mediassa hän on tuonut maaseudun arkielämää laajempaan tietoisuuteen.
SUOMEN KYLÄT RY palkitsee vuosittain vuoden kylän ja ansioituneita maaseututoimijoita. Palkinnot jaettiin 35. kerran järjestetyssä paikalliskehittäjien Lokaali-tapahtumassa Kauhavalla lauantaina. Vuoden kylä -kisassa oli ehdolla 17 kylää, jotka oli palkittu tänä vuonna oman maakuntansa vuoden kylänä.
