Reserviläisliitto vaatii kertausharjoitusmäärien lisäämistä esitettyä enemmän. Liiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola muistuttaa, että puolustusministeri Antti Kaikkosen asettama tavoite kertausharjoitusmäärien lisäämisestä 10 prosentilla on vain minimitavoite.
–Kertausharjoitusmäärien kasvattaminen kymmenellä prosentilla tarkoittaa käytännössä noin 20.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan vuosittain. Tämän myötä kertaamassa kävisi joka vuosi noin 7,5 prosenttia sodan ajan joukkoihin sijoitetuista reserviläisistä. Todellinen lisäystarve on tätä merkittävästi suurempi.
Varapuheenjohtaja Terhi Hakola muistuttaa, että Reserviläisliitto esitti viime kevään vaaliohjelmassaan 28.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan vuosittain.
–Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Katsomme, että heistä jokaisen pitäisi päästä kertaamaan edes kerran sijoitusaikanaan. Nyt esitetyillä korotusmäärillä tähän ei vielä päästä.
Kertausharjoituskoulutusta tuetaan Suomessa laajalla vapaaehtoiskoulutuksella, josta vastaa lakisääteinen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Viime vuosina koulutukseen on osallistunut keskimäärin 30.000 reserviläistä, josta noin kolmannes on sijoitettuna Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Hakola muistuttaa tämän merkityksestä puolustuksellemme.
–Suomen reserviläisiin pohjautuvan puolustusjärjestelmän tukena on ainutlaatuisen laaja vapaaehtoistoiminta ja -koulutus, joka lisää merkittävästi puolustuksemme valmiutta ja uskottavuutta. Vaadimme tämän järjestelmän toimivuuden ja rahoituksen turvaamista hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla.
Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2020 on parhaillaan tekeillä.
