KESÄKUUSSA Kortesjärvellä purettu pappilarakennus on herättänyt runsaasti keskustelua. Se sijaitsi kylänraitin varrella lähes 70 vuotta ja sen myötä pappila sekä näki että koki monenlaisia erilaisia jaksoja olemassaolonsa aikana. Pitkästä aikakaudestaan huolimatta rakennuksesta ja varsinkin sen varhaisimmista vaiheista tiedetään kuitenkin Kortesjärvellä paikallisten keskuudessa varsin vähän.
Kortesjärvellä asuneelle Tellervo Suoranta-Salliselle pappilarakennus tuli vuosien aikana hyvinkin tutuksi. Suoranta-Sallisen puoliso Veli Suoranta toimi Kortesjärvellä kirkkoherrana noin kolmekymmentä vuotta ja sitä kautta hän oli rakennuksen kanssa paljon tekemisissä. Suoranta-Sallisella on pappilasta runsaasti muistoja sekä selkeä kuva sen vaiheista alkuhetkistä lähtien.
–Pappila on rakennettu vuonna 1953 ja sen piirustukset laati kunnan rakennusmestari Urho Pellinen. Siellä toimi kirkkoherranvirasto 1970-luvun loppupuolelle asti, jonka jälkeen se siirtyi vuokralaisten käyttöön. Ensimmäisenä pappilassa asunut kirkkoherra oli Olli Kahra. Hän toimi kirkkoherrana vuodesta 1953-1956, Suoranta-Sallinen muistelee.
Kahran jälkeen pappilassa asuivat kirkkoherrat Jaakko Lammi (vt) 1956-1957, Eelis Saunio 1957-1967 sekä Elo Norja (vt) 1967-1969.
–Veli aloitti Kortesjärvellä kirkkoherrana vuonna 1969. Silloin me muutimme omaan asuntoon. Hän toimi Kortesjärvellä kirkkoherrana kuolemaansa saakka eli vuoteen 1999, Suoranta-Sallinen kertoo.
PAPPILARAKENNUKSEN tiloja on käytetty vuosien varrella hyvin monipuolisesti. Vuosituhannen vaihteesta pappilaa aloitettiin käyttämään ja hyödyntämään päiväkerhotoimintaan, nuorisotiloina sekä diakoniatoimistona. Sitä ennen rakennuksessa järjestettiin muun muassa kirkollisia toimituksia.
–Ennen seurakuntatalon valmistumista kaikki kirkkovaltuuston kokoukset pidettiin pappilassa. Meidän aikanamme pappilan salissa vietettiin 80-luvun loppupuolelle saakka lähes viikoittain häitä ja ristiäisiä. Vihkimisiä järjestettiin erityisesti kesällä. Myös kaikki seurakunnassa vierailleet puhujat yöpyivät pappilassa, Suoranta-Sallinen toteaa.
Pappilaa hyödynnettiin aikakaudellaan erilaisten tapahtumien keskipisteenä ja sen lisäksi se toimi tärkeänä kyläläisten kohtaamispaikkana. Harvassa ovat sellaiset rakennukset, joille on keksitty historiansa varrella yhtä paljon erilaisia käyttötarkoituksia.
