Yksityismetsänomistajat ja yhteisöt saivat tuloista 86 prosenttia eli 2,32 miljardia euroa. Yksityismetsänomistajien osuus tästä oli puuston tilavuuden perusteella arvioituna yli 90 prosenttia. Metsäteollisuudelle ja valtiolle tuloja kertyi yhteensä 0,33 miljardia euroa. Kantorahatuloista 70 prosenttia tuli tukkipuusta ja puulajeista tärkein oli kuusi 46 prosentin osuudella.
– Tulot nousivat nyt neljättä vuotta peräkkäin ja lähenivät jo huippuvuoden 2007 tuloja. Euroissa mentiin jo ohi, mutta kun rahanarvomuutos otetaan huomioon, jäätiin vielä 14 prosenttia huippuvuodesta, kertoo Luken tutkija Esa Uotila.
Tuloja lisäsivät ennätyssuuret hakkuut ja kantohintojen nousu. Tukkipuun hakkuut lisääntyivät edellisvuodesta noin 10 prosenttia ja kuitupuun noin 13 prosenttia. Havutukkipuun kantohinnat nousivat edellisvuodesta reaalisesti yli viisi prosenttia ja kuitupuun hinnoissa nousua oli noin viisi prosenttia.
Suurimmat tulot Savossa ja Keski-Suomessa
Eniten kantorahatuloja saatiin Etelä-Savossa (329 miljoonaa euroa), Keski-Suomessa (267 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Savossa (264 miljoonaa euroa). Nämä maakunnat keräsivät yhteensä kolmasosan hakkuutuloista, vaikka metsäpinta-alaltaan ne edustavat neljäsosaa Suomen metsien kokonaispinta-alasta.
Kantorahatulot osana kansantalouden tilinpitoa
Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät pystykauppahinnoilla. Puun myyntitulojen lisäksi tuloiksi lasketaan myös metsänomistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran arvo. Bruttokantorahatulotilastoa käytetään muun muassa kansantalouden tilinpidon laskelmissa ja metsäsektorin päätöksenteon taustatietoina. Luken tilastotietokannasta (stat.luke.fi/) kantorahatilastot löytyvät vuodesta 1990 alkaen.
