–Musiikkiopistossa opiskellessa ensisijaisesti oma musiikkisuhde kehittyy ja vahvistuu, musiikista tulee mielekäs osa elämää. Sillä on monenlaisia positiivisia vaikutuksia, joista on tutkimuksia; esimerkiksi soittamisen vaikutuksesta aivoihin. Musiikki auttaa jäsentämään erilaisia tunnelmia ja tunteita, mutta sillä on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus: musiikki sopii juhlaan kuin juhlaan, kokoaa ihmisiä yhteen ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tästä on hyvä esimerkki yhteislaulu. Musiikki myös auttaa ymmärtämään muita kulttuureita ja niiden historiaa, ja tarjoaa yhteisiä keskustelunaiheita, joissa pääsee säästä jutustelemista syvemmälle vieraankin kanssa. Inhimillisen vuorovaikutuksen välineenä se on lyömätön.
Vaikka opiskelu on harrastustavoitteista, aina osa lapsista päätyy musiikin ammatilliseen koulutukseen.
–Sitä ei korosteta, mutta siihen annetaan riittävät edellytykset.
MUSIIKKIOPISTON lukuvuosi on päättynyt, ja tällä viikolla toteutetaan valintahaastattelut opiskelijaksi pyrkiville. Alajärven musiikkiopistossa opiskelee jopa 600 opiskelijaa, kun mukaan luetaan Kurikan toimipisteen opiskelijat. Opetusta tarjoaa 40 opettajaa, joista suurin osa on sivutoimisia tai päätoimisia niin, että tekevät osan työviikostaan muissa musiikkiopistoissa.
–Piano on ylivoimaisesti suosituin soitin. Mielellämme näkisimme, että harvinaisempiinkin soittimiin löytyisi harrastajia, musiikin monipuolisuuden takia.
Musiikkiopiston tämänhetkinen tilanne vaikuttaa vakaalta ja turvatulta.
–Ikäluokkien pieneneminen muuttaa toimintaa. Nyt hakijoita oli Alajärvellä runsaat 60, mutta viime vuonna Alajärvellä syntyi 83 lasta, joten 5–10 vuoden kuluttua oppilasaines tulee muuttumaan: aikuisopiskelijoiden määrä kasvaa, arvelee Pöyhönen.
–Tämähän on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua koulutusta, mutta oikeuskanslerin mukaan ei ole oikeutta rajata hakijoita iän perusteella. Vielä ei ole pulaa opiskelijoista, mutta joihinkin soittimiin järjestetään täydennyshakuja, että saataisiin sivutoimisen tuntiopettajan päivä täyteen. Esimerkiksi harmonikan, kanteleen ja kontrabasson opetukseen olisi ollut tänä vuonna tilaa. Myös musiikkileikkikouluun voitaisiin ottaa enemmänkin tulijoita.
Tällä hetkellä tilanne Alajärven tapaisissa paikoissa lasten kannalta tilanne on hyvä: lähes kaikki hakijat pystytään sijoittamaan oppilaspaikoille.
–Isoissa kasvukeskuksissa tilanne on aivan toinen. Joissakin opistoissa valintakokeista on luovuttu ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumislinkin avauduttua paikat täyttyvät muutamassa minuutissa.
Pitkän linjan pianopedagogi musiikkiopiston rehtorina
JYVÄSKYLÄSTÄ kotoisin oleva Markku Pöyhönen on toiminut Alajärven musiikkiopiston rehtorin sijaisena ja virkaatekevänä rehtorina vuoden verran. Hänet valittiin vakinaiseksi rehtoriksi 1.8.2019 alkaen.
Pianotaiteilija ja -pedagogi Pöyhönen opiskeli pianonsoiton diplomitutkinnon Sibelius Akatemiassa, minkä jälkeen vietti vuoden Kööpenhaminan kuninkaallisessa konservatoriossa opiskellen myös kamarimusiikkia. Hän työskenteli pitkään Keski-Suomen konservatoriossa, aluksi lehtorina vastaten opetusharjoittelusta, sittemmin apulaisrehtorina ja vs. rehtorina, missä tehtävässä hän vastasi konservatorion yo-pohjaisen musiikkipedagogikoulutuksen kehittämisestä sen siirtyessä ammattikorkeakouluun. Tässä vaiheessa hän siirtyi pariksi vuodeksi JAMKin kulttuurin koulutusalajohtajan tehtäviin, minkä jälkeen hän toimi toistakymmentä vuotta yliopettajana JAMKin musiikin koulutusohjelmassa.
Tiedeyliopistossa tehdyt opinnot johtivat tohtorin tutkintoon.
–Väitöskirjani aiheena oli Muusikon tietämisen tavat, jossa tutkin moniälykkyysteorian perusteella erilaisia tapoja käsitellä tietoa.
Päätyönsä ohella Pöyhönen on toiminut myös 10 vuotta Suolahden musiikkikurssien taiteellisena johtajana.
–Se oli kiinnostava rupeama, kesäkurssi oli tärkeä koko maan mittakaavassa. Sittemmin sen järjestänyt Keski-Suomen Opisto on lopettanut toimintansa.
Muutaman freelancer-vuoden jälkeen Pöyhönen aloitti Alajärvellä toukokuussa 2018.
Pöyhösen mukaan Alajärven kaltaisella paikkakunnalla musiikkiopiston merkitys korostuu, koska muita musiikkialan ammatillisia toimijoita on kovin vähän, ja isompiin kaupunkeihin on pitkä matka. Työssään Pöyhönen on viihtynyt, koska on kokenut, että musiikkiopisto ja sen henkilöstö tekevät juuri sitä työtä mitä niiden kuuluu tehdä.
