EVIJÄRVEN tukkilaiskurssi järjestetään tänä kesänä neljännen kerran. Tukille pääsee tasapainoilemaan jo kesäkuun alussa, ja kurssi jatkuu tiistaisin ja torstaisin ainakin heinäkuun loppuun asti.
Tällä kertaa se järjestetään Järvilakeuden kansalaisopiston kurssina. Ainoa muutos on pieni osallistumismaksu. Mukaan voi yhä tulla vaikka kesken kesän.
Kurssille kannattaa varustautua kevein vaattein ja pehmeäpohjaisin kengin. Pelastusliivit ovat pakolliset, mutta niitä saa myös paikan päältä.
–Tässä hommassa kastuu, se on aivan varma, kertoo lajin konkari, Pietarsaaressa asuva mutta Evijärveltä kotoisin oleva Reijo Saari.
Alkukesästä tukkilaiskurssia vetävät nuoret Joonas Luoma ja Iida Mäntylä. Saari itse palaa sairaslomalta kesän aikana.
TUKKILAISKOULUTUSTA järjestetään Evijärven lisäksi ainakin Kuusamossa ja Lieksassa. Evijärvellä Saari aloitti kurssinsa neljä vuotta sitten, koska harrastajien määrä alkoi harventua uhkaavasti. Aktiiviharrastajia on hänen arvionsa mukaan koko maassa vain viitisentoista, ja ”vähän harrastavia” 40–50.
–Ei ole helppo homma elvyttää perinnelajeja. Harrastajien keski-ikä on yli 60. Kun se sukupolvi jää pois, koko laji on äkkiä unholassa. Meitä vanhempia harrastajia ei Evijärvellä ole oikeastaan enää kuin Kultalahden Ville ja minä, Saari sanoo.
Viimeisen neljän vuoden aikana sekä Evijärvellä että Kuusamossa ja Lieksassa mukaan on kuitenkin saatu myös jonkin verran nuoria.
–Ensimmäisenä vuonna Evijärven kurssilla oli yksi osallistuja. Hän oli sentään koko kesän mukana. Seuraavana kesänä ei ollut ketään.
Viime kesänä paikka vaihtui Sillankorvasta uittokämpän rantaan. Silloin kurssille tuli parhaimmillaan 15 kokeilijaa.
–Kyllä se oli mahtava kesä, Saari huokaa.
Viime kesänä Saaren vetämät tukkilaiskurssit noteerattiin valtakunnan uutisissakin. Ylen juttu toi lähinnä näkyvyyttä, mutta muutama kiinnostunut kävi Evijärvellä oikeasti kokeilemassakin.
NUORET tulokkaat toivat Evijärvelle viime kesänä myös SM-kilpailumenestystä: Milla Sulkakoski ja Iida Mäntylä voittivat molemmat yhden kullan ja yhden hopean. Saari itse voitti kesän aikana pronssia ja kaksi hopeaa.
–Voidaan sanoa, että tällä seudulla tukkilaislajeilla on jatkuvuutta, koska tulokkaat ovat käyneet kisoissakin. Mutta kyllä heitä tarvitaan lisää vielä.
71-vuotias Reijo Saari nauraa haluavansa itse pysyä tukkilaiskisoissa jatkossakin kolmen parhaan joukossa.
–Raja ikämiessarjaan menee viisikymppisissä, eli mulla on pahimmillaan kilpakumppaneihin 20 vuotta ikäeroa.
TUKKILAISKURSSI järjestetään vielä tänä kesänä vanhassa paikassa Uittomiehentien varressa. Sen jälkeen harjoittelurata siirtyy aivan uittokämpän rantaan, jota Evijärvi-seuran Heikki Valijoki ja Ilmari Sulkakoski ovat ruoppauttaneet. Pointtina on tiivistää kaikki uittoperinteeseen liittyvät aktiviteetit uittokämpän pihapiiriin.
–Meillä on täällä sauna, pukeutumistilat ja puhdas kaivovesi. Rantaan tehdään maamassasta myös korotettu katsomo, Valijoki kertoo. –Evijärvi-seuran hallitus on tehnyt päätöksen, että aluetta tullaan kehittämään kaiken aikaa. Me nostetaan joen arvo sille tasolle, jolle se kuuluu.
Rantaan valmistuu myös Ilmari Sulkakosken suunnittelema kuivaharjoittelurata. Siihen tulee 15 erilaista telinettä, kuten rullaustukki, näreenkääntö ja puolipallon muotoinen tasapainoharjoitteluteline, joilla erityisesti vasta-alkajat voivat harjoitella turvallisesti ennen veteen menoa.
–Se pitäisi tähän syksyyn mennessä saada melko valmiiksi, Sulkakoski sanoo.
VUODEN päästä uittokämpän rannassa kamppaillaan tukkilaislajien suomenmestaruudesta.
Tukkilaiskisoissa kilpaillaan uittotyön keskeisimmissä työlajeissa. SM-kisoissa voidaan kilpailla kaikkiaan neljässä eri lajissa: koskenlaskussa, tukkilaismaratonissa, joukkuesoudussa ja sauvonnassa. Tukkilaismaratonin SM-kisat ovat tänä kesänä Joutsassa, ja koska Joutsassa ei ole koskea, koskenlasku järjestetään Tornionjoen Kattilakoskella. Evijärvelläkään ei koskenlaskukisoja voida pitää.
Vuosittain järjestetään myös useita muita pienempiä kisoja ympäri Suomea. Lajin katto-organisaationa toimii Suomen Metsäurheiluliitto ry.
