EVIJÄRVELÄINEN Meeri Jokela on tyytyväinen ja helpottunut, kun kolmen vuoden raskaat mutta palkitsevat lukio-opinnot ovat takana päin. Hän voi olla ylpeä myös ylioppilastodistuksestaan: äidinkieli M, englanti L, historia E, yhteiskuntaoppi E, ruotsi E, matematiikka C ja lyhyt saksa M.
–Ei se ehkä mikään kuuden ällän todistus ole, mutta olen tosi tyytyväinen itseeni. Se on mun tasoani, Jokela sanoo.
Vaikka opetus painottuu Evijärvellä kemiaan päin, ja Jokelan omat kiinnostuksenkohteet ovat humanistisissa aineissa, hän uskoo saaneensa pienestä lukiosta kaikki ne eväät, jotka hän toivoikin lukiosta saavansa.
–Ja olen tykännyt siitäkin, että pienessä lukiossa on tiivis yhteisö, jossa on helppo toimia, vähän venyttää rajojakin, ja sopia vaikka kurssien suorittamisesta. Mutta toisaalta mahdollisuudet tarjota tiettyjä kursseja ja oppiaineita ovat rajalliset.
JOKELA tuntee oman tasonsa, ja hän on aina yrittänyt antaa parhaansa.
–Olen ollut vaativa itseäni kohtaan. Petyn, jos tiedän, että olisin pystynyt parempaan. Minulle oli aika selkeää, että tulin lukioon opiskelemaan ja saamaan hyvän todistuksen, enkä heittämään kolmea vuotta elämästäni hukkaan.
Lukio-opiskelu oli kuitenkin rankkaa, työlästä ja stressaavaa.
–Siitä uutisoidaan paljon, että lukio-opinnot ovat tänä päivänä tosi raskaat, ja moni nuori uupuu niiden aikana. En sanoisi, että ne väitteet ovat aivan tuulesta temmattuja. Opiskelutavat, joilla lukiossa opiskellaan nykyään — pyritään valmistautumaan yliopistoon ja tehdään paljon isoja tutkielmia tai tutkimustöitä, jotka vaativat tosi paljon aikaa — ovat äärimmäisen raskaita, mutta myös äärimmäisen tehokkaita tapoja oppia.
Hän lähettääkin terveisensä alkajille:
–Kovasti saa tehdä töitä, mutta pitää tietää omat rajansa, koska lukio voi olla tosi raskasta. Kannattaa miettiä paitsi itse, myös huoltajien, opon ja opettajien kanssa, miten paljon kursseja jaksaa suorittaa ja miten ne suorittaa.
OPISKELUN ohella Jokela on ollut mukana sopimuspalokunnassa kymmenvuotiaasta asti. Se tarkoittaa sammutuskeikkoja ja viikonloppuisin, iltaisin ja öisin joskus päivystämistäkin, sillä 18-vuotiaana hän pääsi mukaan palokunnan operatiiviseen toimintaan.
–Palokunta on ollut iso osa elämääni. Niin fyysinen työ on hyvä vastapaino opiskelulle, koska siinä tarvitsee vain kuunnella, mitä määrätään tekemään, eikä tarvitse itse miettiä niin paljon.
Hän on myös istunut kolme vuotta oppilaskunnan hallituksessa, ensimmäiset kaksi sen puheenjohtajana.
–Se oli hyvää harjoittelua sille, miten voin vaikuttaa jossakin yhteisössä. Ja näyttäähän se hyvältä CV:ssä.
NYT Jokela haluaa katsella, mihin elämä vie.
29. toukokuuta hän suuntaa hallintotieteiden pääsykokeisiin Vaasaan, sillä häntä kiinnostavat erityisesti ”politiikka, talouden kiemurat ja se, miten ihmisiin vaikutetaan.”
–Sinne on varmasti kova taso, ja nykyään vain joka kolmas saa opiskelupaikan, joten tiedostan kyllä, että täytyy nähdä vaivaa, jos aikoo päästä opiskelemaan suoraan lukion jälkeen.
