TEKNISEN lautakunnan kokouksessa 10. huhtikuuta todettiin, että entisen päiväkoti Pillipiiparin tiloissa huomattiin helmikuun alussa putkirikko.
Anne Niemi esitti Tanja Mustosen, Loviisa Anttilan, Jarmo Arpalan, Matti Järvelän ja Harri Hännisen kannattamana, että kiinteistö puretaan. Äänestyksessä esitys tuli hyväksytyksi. Määräraha purkamiseen varataan ensi vuoden talousarvioon. Päiväkoti Piiparin tasearvo on vuoden 2018 tilinpäätöksessä (31.12.2018) 50 520,30 euroa. Vuosittaiset lämmitys-, vakuutus- ja muut ylläpitokustannukset ovat olleet 4 877 euroa (ilman poistoja). Kunnanhallitus käsittelee asian tiistaina ja valtuusto seuraavassa kokouksessaan.
Talossa ei ole ollut varsinaista toimintaa vuosikausiin, mutta se on toiminut teknisen toimen varastotilana.
Haloo Vimpelin valtuustoryhmän jätti helmikuussa valtuustoaloitteen, jossa esitettiin kiinteistön myymistä tai luovuttamista uudelle omistajalle sillä ehdolla, että se remontoidaan asuinkäyttöön esimerkiksi opiskelijoille tai vanhuksille. Aloitteessa huomautettiin kunnan omistamien, käyttämättöminä olevien kiinteistöjen juoksevien kulujen olevan liikaa nykyisessä, haastavassa taloustilanteessa.
SÄHKÖISEN vesimittarilukemailmoituksen käyttöön ottamisesta päätetään ensi vuoden talousarvion suunnittelun yhteydessä. Valtuutettu Jyrki Niemen aloitteessa sähköisen järjestelmän käyttöön otosta todetaan, että sen kautta pääsee esimerkiksi selaamaan kiinteistön vedenkulutushistoriaa ja lähettämään palautetta vesi- ja viemärilaitokselle. Järjestelmä toimii kulutuspaikan ja mittarin numeroilla ilman erillisiä käyttäjätunnuksia ja salasanoja.
Teknisen toimen saaman tarjouksen mukaan ohjelma ja sen käyttöönotto maksaisivat 4 400 euroa sekä ylläpito 70 euroa kuukaudessa.
ALOITE uusien vuokratalojen rakentamisesta Vimpeliin ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Haloo Vimpelin valtuutetut toivoivat uutta asuntotuotantoa, tai olemassa olevien tilojen saneeraamista käyttöön soveltuvaksi etenkin perhekoossa, houkuttelemaan uusia asukkaita.
Vimpelin kunta omistaa 50 vuokra-asuntoa ja sen tytäryhtiö Rentolankartano 130. Asuntoja on erikokoisia, yksiöstä aina sadan neliön asuntoihin. Asunnoista vapaina on tällä hetkellä parikymmentä, joista osa tyhjillään remontin vuoksi. Käynnissä on sekä pintaremontteja, joita tehdään tarvittaessa, että peruskorjausremontteja, joissa käydään läpi pesutilat, keittiöt ja pinnat.
Valtuustoseminaarissa, jossa keskusteltiin asuntotilanteesta, henki oli, että uusia kiinteistöjä ei rakenneta itse, vaan asuntotuotantoon pyritään vaikuttamaan muulla tavoin. Kunnan omistamien asuntotonttien hyödyntäminen olisi tärkeää. Niitä on vapaana 50, joista neljä on rivitalo- tai paritalotontteja sekä yksi Rentolankartanon omistama rivitalotontti. Lisäksi kunnan keskustan kaava-alueella on noin 200 yksityisten maille kaavoitettua asuntotonttia. Viimeisimmät uudistuotannot, joissa kunta on ollut mukana, ovat olleet pitkään tyhjillään ja tuottaneet kunnalle tappiota. Tällä hetkellä kiinteistöjen korjausvelka on mittava, joten uudistuotanto ei ole mahdollista.
Tekninen lautakunta esittääkin hallitukselle ja valtuustolle kunnan ja Kiinteistö Oy Rentolankartanon vuokra-asuntokannan tervehdyttämistä sekä markkinaehtoisen rivitalotuotannon käynnistymisen edistämistä kunnan toiminnalla. Samaan aikaan kunta kehittää Vimpelin kokonais- ja Sääksjärven ranta-asemakaavaa, joiden tavoitteena on lisätä omakotitalojen ja loma-asuntojen määrää Lappajärven ja Sääksjärven rannoilla sekä Lakeaharjun alueella.
