Fysioterapeuttien laatimat harjoitusohjelmat lähetettiin kolmena päivänä viikossa osana radion aamuohjelmaa. Tavoitteena oli kestävyyskunnon, lihasvoiman ja tasapainon ylläpitäminen.
Tutkimusraportissa todetaan, että ikääntyvän väestön terveyden edistämiseen tarvitaan helposti saavutettavia palveluja ja tuttua teknologiaa. Radio on hyvä väline laajan levikin sekä helppokäyttöisyyden vuoksi.
–Radio on tässä lyömätön väline, koska tavoittaa sekä ikäihmisiä että työssä käyviä, toteaa Järviradion toimitusjohtaja Markku Mäenpää.
Pilottitutkimuksessa selvitettiin, millainen tavoittavuus radiossa lähetettävällä liikuntaohjelmalla on ja millaisia kokemuksia kuuntelijat siitä saavat. Kuulijat saivat antaa palautetta ohjelmista Järviradion kotisivun kautta. Yli 70 prosenttia 126 vastaajasta kertoi ohjelman lisänneen heidän liikunta-aktiivisuuttaan. 40 prosenttia heistä toivoi liikuntahetkien lisäämistä ja keston pidentämistä.
Liikuntahetket koettiin innostaviksi ja aktivoiviksi, todetaan hankkeen yhteenvedossa. Johtopäätöksiä vain vähän liikkuvien tai negatiivisesti liikuntaan suhtautuvien osalta ei tutkimuksen perusteella voida tehdä, sillä vastaajat suhtautuivat liikuntaan alun perinkin myönteisesti.
–Pyrimme siihen, että tällainen ohjelma jatkuisi meillä.
Jyväskylän Yliopisto on mukana myös hankkeessa, jossa ikäihmisille suunnitellaan tablet-tietokonetta, joka sisältäisi sanomalehden, sote- ja kauppapalveluita sekä tietysti radion.
–Sen läpimurto on tulossa, uskoo Mäenpää.
VAIKKA Järviradion toimitilat ovat Alajärvellä, noin 20 tuntia ohjelmasta tulee viikoittain etälähetyksenä ympäri Suomea ja maailmaa. Ensimmäinen etälähetys toteutettiin jo vuonna 1995, kun ohjelmaa toimitettiin suorana Toholammin Suviseuroista. Nykyisin kaikki tarvittava tekniikka on mukana läppärillä, ja internet-yhteys mahdollistaa toimittajalle lähetyksen tekemisen vaikka kotoaan Helsingistä.
–Ohjelmaa on tehty myös Pariisin lukijamatkalta, missä studio oli lentokoneen käytävällä.
Uudemman musiikin ohjelmiin musiikki löytyy pilvitietokannasta, mutta esimerkiksi Grammaria tehtäessä levyt soitetaan vielä Järviradion levystöstä, jolloin ohjelman tekemiseen tarvitaan kaksi henkeä.
Tänä vuonna Järviradio on mukana muun muassa Kiuruveden Iskelmäviikolla, Tangomarkkinoilla ja messuilla.
Radio vie ihmisiä kuuntelijamatkoille lähelle ja kauas: Suomen lähivesille Tango- ja Iskelmä-risteilyille, mutta marraskuussa myös Välimerelle testaamaan maailman upeimmaksi mainostettua risteilijää, joka valmistetaan Turun telakalla. Ensimmäisellä risteilyllä matkustajat pääsevät arvioimaan paketin toimivuutta, kertoo Mäenpää.
Hän on halunnut monta vuotta päästä katsomaan Nooan arkkia.
–Kaikki ovat kuulleet siitä, mutta harva on sen nähnyt. Se sijaitsee Ararat-vuorella, Turkin Kurdialueella. Matkan järjestämisen yksityiskohtia selvitellään parhaillaan.
–Teemme myös ekoteon, matkustamalla Fuengirolaan bussilla lentokoneen sijasta säästämme 2/3 hiilijalanjäljestä.
Radio ei vain vie ihmisiä, vaan myös tuo. Nelimarkka-museolle alkukesästä tuleva japanilaisen nykytaiteen näyttely on paketoitu Pohjolan Matkojen kanssa niin, että Helsingistä pääsee bussilla Pohjanmaalle. Samalla reissulla näkee Lappajärvellä Aution ateljeen, Kivitipussa yöpyessä Kraatterijärven ja paluumatkalla Ähtärin pandat.
JÄRVIRADIO on ollut toteuttamassa suurinta osaa Suomen Kotikirkoista.
–Tekniikan avulla kaikki kirkon ohjelma kuuluu sen kotisivun kautta ympäri maailmaa. Olemme rakentaneet niitä noin 100 ja tällä hetkellä on kaksi työn alla Keski-Suomeen.
Radio on tietolähde ja ystävä
VIIME mittauksissa Järviradiolla oli 317 000 viikkokuuntelijaa, jotka pysyivät kanavalla yli 218 minuuttia vuorokaudessa. Se on paljon verrattuna kilpailijoihin, Markku Mäenpää toteaa.
–Meiltä tulee se tarvittava info. Kuulijamäärät ovat kasvussa eli konsepti toimii.
Mäenpään kokemuksen mukaan radio on monelle keskustelukumppani.
–Musiikki ja jutut häivyttävät yksinäisyyttä, jos kyseessä on yksin asuva ihminen. Toimittajista tulee ikään kuin tuttuja.
32 antennin kautta Järviradiota voi kuunnella FM-taajuuksilla rannikolta Kuopioon ja Savonlinnaan, Helsingistä Ouluun. Siirtyminen digiaikaan ja uudet verkot tulevat kiihdyttämään radion kuuntelua netin kautta.
–Amerikassa jo yli puolet kuuntelee sillä tavalla, meillä arviolta viiden vuoden kuluttua.
MÄENPÄÄ toivoo Alajärvelle musiikkimuseota. Sellaista ei yleismuotoisena Suomessa vielä ole. Hän näkee, että se mahtuisi hyvin Nelimarkka-museolle sekä tilan että aiheen puolesta.
–Se toisi varmasti lisää kävijöitä.
