WINDFELLOWS OY aikoo rakentaa neljä tuulivoimalaa Suolinevalle, Evijärven rajan tuntumaan — siitä huolimatta, että tuulivoiman vastustajat ehtivät valtuuston viimekesäisen päätöksen jälkeen jo huokaista helpotuksesta, ettei lisää myllyjä enää tule. Yritys sai rakentamiseen luvan kaupungilta helmikuussa. Parikymmentä alueen rajanaapuria Jari Laukkosen johdolla valitti maaliskuussa kaupungin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Windfellowsin Osmo Kokko pitää valitusta aiheettomana.
–Kaikkihan alkoi siitä, kun Suolinevan kaavoitussuunnitelma aloitettiin muutama vuosi sitten. Siitä pidettiin yleisötilaisuuksia, kuten kaavoitukseen kuuluu. Hämmennyimme kaikki niistä suunnitelmista, ja reagoimme niihin voimakkaasti. Kerättiin sata nimeäkin niitä vastaan, Laukkonen muistelee.
–Yhtä aikaa oli sitten työn alla tämä Salon-Ylikosken tuulivoima-alue. Se eteni valtuustokäsittelyyn, ja valtuusto hyväksyi Salon tuulikaavan mutta samassa yhteydessä hylkäsi tämän Suolinevan kaavan. Olin itse seuraamassa valtuuston kokousta, ja se oli aivan selkeä päätös. Henki oli se, että Salon kaava hyväksyttiin pitkin hampain, mutta Suolinevan kaava hylättiin ja annettiin ymmärtää, että Suolinevan alueelle ja koko Kortesjärvelle ei enempää tuulivoimaloita rakenneta. Ihmiset olivat tyytyväisiä siihen päätökseen ja kaikki huokaisivat helpotuksesta. Salon osalta se ei tietysti ollut hyvä juttu, mutta ehkä se oli välttämätön paha, että jotain piti hyväksyä.
Valtuuston päätöksessä 18. kesäkuuta 2018 linjattiin, että ”hyväksyessään Salo-Ylikoski tuulivoiman yleiskaavan kaupunginvaltuusto katsoo, että Kortesjärvelle ei tule laatia tämän jälkeen yleiskaavoja, jotka mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen.”
–Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on tehty aiempia päätöksiä siitä, että tällaisia 3–4 myllyn rykelmiä ei enää rakenneta ilman kaavoittamista. Se oli meillä tiedossa, joten ajattelimme että okei, tämä on selvä homma; koska valtuusto hylkäsi kaavoituksen, tuulivoimaa ei enää voida rakentaa Suolinevalle.
VIIME syksynä Laukkonen ja muut Suolinevan rajanaapurit saivat kuitenkin yllättäen kirjeitse ilmoituksen siitä, että alueelle haetaan poikkeamislupaa neljälle tuulimyllylle.
–Periaatteessa samanlaista juttua kuin silloin kaavoituksessakin. Kaavoituksessa oli kuusi myllyä, ja nyt haettiin poikkeamislupaa neljälle mutta suuremmalle myllylle, eli käytännössä samanlaisille tehoille. Asiassa kuultiin vain rajanaapureita, eli pienintä mahdollista määrää ihmisiä, jota maankäyttö- ja rakennuslaki pakottaa kuulemaan.
Laukkonen sanoo, että mikäli rakennushanke saattaa aiheuttaa vahinkoa ja haittaa laajemmallekin alueelle, pitäisi kuulla myös muita kuin rajanaapureita.
–Meitä oli hyvin pieni porukka, joka edes tiesi koko asiasta yhtään mitään. Julkisesti asiaa ei kuulutettu millään lailla. Me viisi tai kuusi rajanaapuria laadimme jo tuolloin syksyllä asianajajan ja asiantuntijoiden avulla poikkeamislupahakemuksesta hyvin seikkaperäisen muistutuksen.
Laukkonen korostaa, että viimekesäisessä kaavoituspäätöksessä annettiin kortesjärveläisille harhaanjohtava käsitys.
–Tiedämme että maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa haja-asutusalueella sen, että jos rakennukselle ei voida myöntää suoraan rakennuslupaa, se voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla. Lain tarkoitus ei ole ollut se, että tuulivoimaloiden rakentaminen mahdollistuu tällaista reittiä. Mielestämme toimikunnan päätös on vastoin valtuuston päätöstä.
Hankaloitettiinko valituksen tekemistä?
POIKKEAMISLUVAN hyväksyi helmikuussa kaupungin poikkeamislupatoimikunta, joka perustettiin vuonna 2016, kun poikkeamisluvista ja suunnittelutarveratkaisuista päättäminen siirtyi ely-keskukselta kunnille. Se käsittelee kaavoittamattomille alueille suunniteltavia rakennuksia, joille ei voida myöntää suoraan rakennuslupaa, kuten tuulivoimalat, navetat ja omakotitalotkin. Poikkeamislupatoimikuntaan kuuluvat kunnanjohtaja Markku Lumio, rakennustarkastaja Marjukka Nurmi, ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jorma Lammi ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Heikki Hakala ja esittelijänä on teknisen toimen päällikkö. Tässä asiassa Hakalaa, joka on Suolinevan metsäautotien osakas, tuurasi kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala.
Laukkonen ja parikymmentä muuta alueen maanomistajaa valittivat hyväksytystä poikkeamisluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen maaliskuussa. Laukkonen kokee kuitenkin, että kaupunki teki valituksen tekemisestä vaikeaa.
–Meillä oli vain 30 päivää aikaa reagoida. Toimikunta piti kokouksensa helmikuun alussa, ja päätöksen jälkeen oli 30 vuorokautta valitusaikaa. Ensinnäkin emme saaneet tietoa siitä, milloin toimikunta aikoi pitää kokouksensa. Kunnan ilmoitustaululle kuulutuksiin se oli ilmestynyt seuraavana päivänä, mutta minä sain kirjeen kokouksen päätöksestä seuraavan viikon keskiviikkona. Eli se tiedote, joka olisi kuulunut lähettää meille välittömästi, tuli meille vasta yhdeksän päivän päästä. Siitä seurasi, että muistutus- ja valitusaikaa meni meiltä yhdeksän päivää hukkaan.
Kun Laukkonen marssi kaupungin tekniseen toimistoon hakemaan kopiota päätösasiakirjoista, sitä ei hänelle sallittukaan.
–Asiakirjat olivat periaatteessa nähtävillä, mutta hiihtolomaviikolla, eli aika taitavasti oli sovitettu ajankohta niin, että toimistot olivat tyhjillään ja ovet olivat lukossa. Vaikka paperit olivat nähtävillä, jo pelkkä papereiden löytäminen vaati monta puhelua ja paljon aikaa. Sen jälkeen henkilöstöpäällikkö Päivi Niemistö ryntäsi luokseni ja kertoi, että Liisa Salo oli sanonut, että ”Laukkoselle ei saa antaa mitään kopioita asiapapereista, eikä papereita saa myöskään kuvata”.
Laukkonen sai luvan tehdä muistiinpanoja omille papereilleen, mutta hän ei ollut varautunut sellaiseen.
–Olen ollut yli 30 vuotta luottamushenkilönä, enkä ole tällaiseen toimintaan törmännyt aikaisemmin. Tässäkin kyseessä on julkinen asia, ja lisäksi olen asianomainen sekä ympäristölautakunnan jäsen, joten tietoa ei olisi saanut pimittää.
Lumio: ”Koko ajan on ollut tiedossa, että suunnittelutarveratkaisulla voidaan myöntää rakennuslupa”
POIKKEAMISLUPATOIMIKUNNASSA istuva kaupunginjohtaja Markku Lumio kertoo oman näkemyksensä vyyhdistä.
Hän muistuttaa aluksi, että valtuusto hyväksyi yksimielisesti toimenpidealoitteen, jonka mukaan Kortesjärvelle ei laadita enää ”yleiskaavoja, jotka mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen.”
–Tätä noudatetaan, eikä kaupunginhallitus aloita uusia tuulivoimakaavoitushankkeita Kortesjärvellä. Koko ajan on ollut tiedossa, että suunnittelutarveratkaisuilla voidaan tuulivoimaloille myöntää rakennuslupa, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Se ei ole poliittista harkintaa, kuten kaavoitus, vaan laillisuusharkintaa.
Poikkeamislupatoimikunta teki päätöksensä tämän nojalla.
–Minulla ei ole tiedossa mitään “pimitysyrityksiä” päätöksen suhteen. Hallintojohtaja on puhelimessa antanut ohjeen näyttää asiakirjat. Päätös on julkinen, ja siitä voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle. Aluksi se tuli oikaisuvaatimuksena kaupunginhallitukselle, mutta se ohjattiin oikeaan paikkaan, eli Vaasan hallinto-oikeuteen.
Laukkosen mukaan toimikunnan päätös oli vastoin valtuuston kantaa, minkä Lumio kieltää.
–Toimikunnan päätös ei ole vastoin valtuuston kantaa, koska kyse on eri prosessista. Valtuuston kanta ei voi olla ristiriidassa lain kanssa, mutta kaavoitusta se voi ohjata. Päätöstä ei salailtu mitenkään, viranhaltijat valmistelivat sen normaalisti. Nähtävillä olosta voi tiedustella rakennustarkastajilta.
Onko Kortesjärvellä tällä hetkellä suunnitteilla tuulimyllyjä myös muualle kuin Suolinevalle? Ja vaikka ei tällä hetkellä olisikaan, niin niille voidaan myöntää vastaavia lupia kuin Windfellowsille?
–Mikäli lailliset edellytykset täyttyvät, voidaan poikkeamislupia myöntää ilman kaavaa. Tiedossani ei ole muita suunnitelmia.
Monenlaista vahinkoa ja haittaa
ESTÄÄKSEEN tuulimyllyjen rakentamisen kotiensa lähelle Laukkonen ja muut kortesjärveläiset vetosivat Vaasan hallinto-oikeuteen toimitetussa valituksessaan monenlaiseen vahinkoon ja haittaan, joita myllyt heidän mielestään aiheuttavat.
He esimerkiksi kirjoittivat, että tuulimyllyt tulevat vilkkaasti liikennöidyn, yhteisen metsäautotien varrelle, jossa suuren vaaran muodostavat myllyjen lavoista satojen metrien päähän sinkoutuva jää.
–Myllytoimija pääsee kuitenkin pois vastuusta laittamalla tien varteen varoitusvalot sinkoilevasta jäästä. Kuka uskaltaa mennä sinne syksyllä pakkasyön jälkeen puolukoita poimimaan, kun saa pelätä että lentää jääkimpale päähän? Myös metsätyöt ja monet vapaa-ajanharrastukset, kuten metsästys, estyvät ja vaarantuvat, Laukkonen väittää.
He vetosivat myös siihen, että tuulimyllyt saattavat aiheuttaa suurempia meluhaittoja kuin tuulivoimayhtiöt lupaavat.
–Myllyt on suunniteltu noin kahden kilometrin päähän asutuksesta. Teetimme itse mielestämme puolueettomat äänimallinnukset ääniasiantuntijalla, Noisecontrolin Vesa Viljasella, jonka mukaan se 40 desibelin meluraja ulottuu kolmeen kilometriin. Sitä ei ole otettu ollenkaan huomioon päätöksenteossa. Päivällä myllyjen äänet eivät välttämättä kuulu liikenteeltä ja muulta taustahälyltä, mutta yritäpä saada nukuttua kesäyönä, kun sieltä rupeaa kuulumaan semmoinen betonimyllyn jyrinää muistuttava ääni.
Laukkosen mukaan Kortesjärven toiseen päähän, Voltintien varrelle rakennettujen tuulimyllyjen aiheuttamasta äänestä on jo tehty valituksia ja huomautuksia terveystarkastajille.
Lisäksi kortesjärveläiset kirjoittivat, että alueella on tehty lukuisia havaintoja rauhoitetuista kalasääskistä ja merikotkista. Laukkonen näyttää Laukkosenlahden rannalta otettuja valokuvia, joissa näkyy merikotkapariskunta.
–Rauhoitettujen eläimien takia on Suomessa jouduttu muuttamaan ja perumaan isompiakin hankkeita. Rauhoitetut kalasääsken pesät ovat jo rajoittaneet Vapon turpeen nostoa siellä huomattavasti, ja merikotkista on moni tehnyt havaintoja, ja on hyvin luultavaa, että se pesii alueella.
Laukkonen itse uskoo myös, että myllyistä tulee olemaan käytännön haittaa hänen elinkeinolleen eli navetalleen. Hän uskoo esimerkiksi infraääniin.
–Lehmät ovat erittäin herkkiä yksilöitä, jotka aistivat heti pienenkin muutoksen olosuhteissa. Paljon on kirjoiteltu tiinehtyvyyshäiriöistä, tuotoshäiriöistä ja vaikka mistä. Se vaikuttaa myös maatilojen jatkuvuuteen: onko jatkajilla kiinnostusta tulla häiriöttömiltä alueilta asumaan tänne, missä tuulimyllyt jauhavat?
Valituksen on allekirjoittanut parikymmentä kortesjärveläistä, kun kaavoitusaikoina muutama vuosi sitten tuulimyllyjä vastaan kerättiin satakunta nimeä.
–Oltaisiinhan me voitu kerätä taas enemmänkin nimiä, mutta mielestämme parikymmentä on aivan riittävä määrä, ja lisäksi vetosimme valituksessa niihin aikaisempaan sataan tuulimyllyjen vastustajaan.
”Vastustajat saavat sanoa mitä haluavat, meidän pitää aina puhua totta”
WINDFELLOWSIN Osmo Kokko ei usko Laukkosen väitteisiin ja sanoo, että tuulivoiman vastustaminen on mennyt överiksi. Hän kertoo käyneensä Laukkosen kanssa maastossa katsomassa voimaloiden paikkoja syksyllä 2014, ja silloin tämä oli vielä kovasti hankkeen puolella.
–Minulla on luonnos vuokrasopimuksesta 3.7.2014 Jari ja Sally Laukkosen maalle tulevasta voimalasta, joka ei kuitenkaan toteutunut, koska otimme kahden kilometrin etäisyyden käyttöön ja vähensimme kaavassa paikat yhdeksästä kuuteen. Sitten kävi näin. Vastustajat saavat kirjoittaa ja sanoa mitä haluavat, toisin kuin meidän pitää aina puhua totta.
Ensin hän ottaa kantaa Laukkosen väitteeseen, että tuulimyllyjen lavoista sinkoilevat jäät aiheuttavat vaaraa alueella liikkuville.
–Tätä kyseistä tietä ei voida käyttää talvella, koska sitä ei aurata. Jäätämistä ilmenee vain muutamana päivänä vuodesta, ja lähinnä tammi-helmikuussa, ja toisina vuosina ei ollenkaan. Nykyvoimalat varustetaan jäätämisvaroitusvaloilla, jotka asennetaan tien varteen ennen voimaloita, ja lisäksi lapojen lämmitysjärjestelmällä, jolloin jäätämistä ei ole. Kokemuksen mukaan voimalasta tippuvat jäät jäävät siipien etäisyyden alle jo painovoiman ansiosta, eivätkä lennä satoja metrejä. Honkajoella aivan voimaloiden vieressä on isot kasvihuoneet, eikä lasien rikkoutumisia ole ilmennyt.
Hän lisää, että tuulivoiman vastustaminen on mennyt ”aivan överiksi.”
–Esimerkiksi tämä jäätämiskysymys. Todellinen riski jäädä jäiden alle on maantiellä. Rekkojen katoilla on satojen kilojen jääpaloja, jotka saattavat lentää henkilöauton tuulilasista sisään.
Hän kommentoi myös Laukkosen ja muiden allekirjoittajien itse teettämiä laskelmia, joiden mukaan myllyistä lähtevä melu kantaa jopa kolmen kilometrin päähän.
–Teetämme kaikki melu- ja välkemallinnukset sekä kuvasovitteet Numerola Oy:llä, joka on niihin erikoistunut ja tekee ne lakien ja määräysten mukaan, niin että ne kestävät hallinto-oikeuksien käsittelyn. He eivät riskeeraa yritystoimintaansa tekemällä vääriä mallinnuksia.
Numerolan melumallinnuskuvan mukaan 40 desibelin raja täyttyy jo alle kilometrin etäisyydellä voimaloista. Kyseinen kuva on tämän jutun kuvituksena.
–THL on suositellut kahden kilometrin etäisyyttä, kuten myös Kauhavan kaupunginvaltuusto päätti. Siksi olemme käyttäneet sitä kaavoituksessa ja nyt myös tässä suunnittelutarveratkaisuhakemuksessa. Näiden neljän voimaloiden paikat ovat samat kuin kaavassa niillä oli, vain kaksi Evijärven puoleista on jätetty pois.
Laukkonen sanoi myös, että Voltintien varrelle aiemmin rakennettujen tuulimyllyjen melusta oli valitettu terveystarkastajille. Kokko vastaa, että terveystarkastajien tekemä lausunto oli Avin mukaan virheellisesti tehty, ja he saivat siitä huomautuksen.
–Siinä kyläläiset halusivat vaikuttaa terveystarkastajien avulla valtuuston päätökseen juuri ennen valtuustokäsittelyä.
–Isonnevanmäen voimala Salossa on noin 1,3 kilometrin päässä Salon kylästä. Siellä osassa taloissa ei koeta mitään haittoja. Suurin haitta selvityksien mukaan tulee asenteesta: mikäli asenne on negatiivinen, koetaan voimalat häiritseviksi.
Kokko ei myöskään usko kortesjärveläisten huoleen alueella elävistä kalasääskistä ja kotkista.
–Olemme teettäneet kaikki tarvittavat selvitykset: luontoselvitys, pesimä- ja muuttolintuselvitykset, lepakko- ja viitasammakkoselvitykset, digiselvitys, muinaismuisto-, lentoeste-, tutka- ynnä muut selvitykset — kaikki kaavaan tarvittavat selvitykset alansa asiantuntijoilla. Tehdyt selvitykset ovat kattavammat kuin suunnittelutarvehakemus vaatii. Kaavamateriaalit saivat ely-keskuksen hyväksynnän kaavakäsittelyssä.
Kalasääski ei Vaasan hallinto-oikeuden keväällä 2018 tekemän päätöksen mukaan ole enää vuosikausiin pesinyt Suolinevan alueella. Lähin kalasääsken pesä on selvityksien mukaan 10 kilometrin päässä.
Kotkahavainto taas on voitu Kokon mukaan tehdäkin, sillä kotkilla on isot reviirit etsiessään ruokaa. Lakeuden luontokartoituksen 9.11.2016 antaman kotkaselvityksen mukaan kotkien pesimäpaikat, päämuuttoreitit ja ruokailureitit kulkevat riittävän kaukaa, jolloin Suolinevan tuulivoimahanke ei aiheuttaisi merkittävää haittaa kotkille.
–Täytyy sanoa, että on lottovoitto, jos ympäristösihteeri ja silloinen ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jari Laukkonen ovat yhtaikaa Laukkosenlahdella ja näkevät kotkan ja saavat siitä vielä kuvan. Kuvatkin voivat olla mistä vain.
–Voimaloiden aiheuttamia lintutörmäyksiä etsitään ja odotellaan, että saataisiin iso juttu. Mutta esimerkiksi Palojärvellä on viime kesän aikana lentänyt kolme joutsenta sähkölankoihin ja kuollut, eikä siitä ei välitetä mitään.
130 000 euron kaavaa ei haluttu heittää roskiin
OSMO KOKKO, oliko Windfellowsille koko ajan selvää, että tuulivoimalat tullaan Suolinevalle rakentamaan kaavan hylkäämisestä huolimatta?
–Kaavan läpimenosta ei ollut mitään etukäteissuunnitelmia. Odotimme kaavan läpimenoa hyvän suunnittelun ja etäisyyksien vuoksi. Tilanne oli sitten uusi, kun kaavaa ei hyväksyttykään. Oli katsottava, mitä asialle voidaan tehdä, koska kaavan suunnitteluun oli mennyt noin 130 000 euroa rahaa, eikä sitä kannata heti heittää roskiin.
Hän odottelee hallinto-oikeudesta myönteistä päätöstä. Viitasaarella oli samantyyppinen tapaus vuonna 2017.
–Kunta ei hyväksynyt kaavaa eikä suunnittelutarveratkaisua neljälle voimalalle, joten hanketoimija valitti hallinto-oikeuteen ja voitti asian. Hallinto-oikeuden päätösedellytykset suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle olivat olemassa. Asiahan on tietysti aivan eri, jos suoraan haetaan neljälle voimalalle suunnittelutarveratkaisulupia ilman kaavaprosessia.
Onko teillä tällä hetkellä suunnitteilla tuulivoimaloita muualle Kortesjärven alueelle Suolinevan lisäksi?
–Nykyinen kahden kilometrin etäisyysvaatimus rajoittaa uusien useamman voimalan hankkeiden kehittämisen, paikat ovat vähissä. Myös vaikutusta eläimiin paljon pelätään. Kalajoella iso kettutarha on aivan voimaloiden vieressä ja Pensalassa kaksi voimalaa on ison sikalan pihassa, eikä haittoja ole ollut. Myös hirvet viihtyvät voimaloiden läheisyydessä, niin haittoja ei voi kovasti olla, Kokko sanoo.
–Uudet hankkeet rakennetaan täysin ilman tukia markkinaehtoisesti, hän lisää.
Mikä ero on Windfellows oy:llä ja Tuuliveikot oy:llä, joista jälkimmäisen nimellä tehtiin se Salo-Ylikoski-kaavahakemus?
–Tuuliveikot Oy on myös Arto Mattilan ja Osmo Kokon perustama yritys, johon tulivat osakkaiksi Jussi Palojärvi ja Yrjö Kokko. Tuuliveikot Oy odottaa Salo-Ylikoski kaavan valituksen päätöstä vuoden loppuun mennessä. Ilmatar Kauhava Oy on Tuuliveikkojen Ilmatar Windpower Oy:ltä ostama yritys. Windfellows Oy on vähän myöhemmin perustettu ja Arto Mattilan ja Osmo Kokon omistama yritys.
Vastustukseen uponnut aikaa ja vaivaa
LAUKKONEN puolestaan uskoo, että haittoja on niin paljon, että hallinto-oikeus päättää hylätä Suolinevan rakennusluvan.
–Meillä on uponnut tähän paljon aikaa ja vaivaa, ja asiantuntijat ja asianajajat ovat kalliita. Asiantuntijaa jouduttiin käyttämään jo kaavoitusajoista lähtien, sitten viimesyksyisessä muistutuksessa rakennuslupahakemuksesta, sitten oikaisupyynnössä menettelytapavirheestä ja lopulta valituksessa itse lupapäätöksestä.
Oikaisupyynnöllä menettelytapavirheestä hän viittaa erilliseen, pienempään asiaan. Poikkeamislupavalituksen lisäksi hän ja muut kortesjärveläiset tekivät toimikunnan päätöksestä oikaisupyynnön kaupunginhallitukselle menettelytapavirheen takia.
–Päätöksenteossa tapahtui mielestämme virhe. Toimikunnassa oli mielestämme Heikki Hakalan jäätyä poiskin vielä yksi viranhaltija, joka oli mielestämme jäävi käsittelemään asiaa. Rakennustarkastaja Marjukka Nurmi on mielestäni jäävi viranhaltija, koska hänen poikansa on isänsä ja isoäitinsä kautta Suolinevalla olevan tiekunnan osakas. Vaikka kaupunginhallituksella olisi ollut otto-oikeus tähän poikkeamislupa-asiaan menettelytapavirheen takia, se ei kuitenkaan käsitellyt sitä, vaan oikaisupyyntömmekin siirrettiin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
