NÄKYMÄ Lakeaharjulta Lappajärven suuntaan saa lisää ulottuvuutta, kun rinteen yläreunaan, lähelle hiihtohissin päätekohtaa, nousee ensi kesänä 16-metrinen näkötorni. Tällä hetkellä maisemanäkymien saavuttaminen harjun laella on hankalaa, sillä Serpentiinintien varrella ei ole asiallista pysäköintipaikkaa ja puusto peittää näköalaa.
–Tällaista maisemaa saa hakea, Lappajärvihän on äänestetty Suomen kauneimmaksi järveksi, Lakaniemi–Pokela–Pyhälahti -kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela toteaa.
Aisapari on myöntänyt kyläseuralle rahoituksen hankkeen toteuttamiseen. Nelitasanteisen tornin ja laavun rakentamiseen sekä näköalapaikalle johtavan liittymän ja parkkialueen kunnostamiseen on laskettu 78 900 euron kustannusarvio, josta talkootyön osuus on 39 450 euroa. Lisäksi laskettelurinteen oikeaan reunaan tulee 400 metrin mittaiset kuntoportaat. Niihin tarvikkeiden on laskettu maksavan 29 634 euroa ja kokonaisrahoitus on 47 302 euroa.
–Monet urheilijat ja kuntoilijat käyttävät itse laskettelurinnettä kesäisin intervalliharjoitteluun, mutta rinteen reunaan muodostunut polku on kivinen ja jopa vaarallinen, sanoo Salmela.
–Idea niihin tuli Niemelän Jounilta. Tavoitteena on myös houkutella kuntoportailla uusia henkilöitä liikunnan pariin. Saamastani palautteesta päätellen kiinnostus kuntoportaisiin on kova. Luulen, että näistä tulee Suomen pisimmät.
Suunnitelmat lisäävät kyläseuran arvion mukaan erityisesti alueen kesäkäyttöä ja liikuntamahdollisuuksia tehden Lakeaharjusta entistä houkuttelevamman kohteen niin matkailijoille kuin lähistöllä asuvillekin. Talvikäyttöä hyödyttää nopeuslaskijoita varten näkötorniin, kuuden metrin korkeudelle, tuleva lava.
SALMELA teki Aisaparille rahoitushakemukset, joihin sisältyivät kustannuslaskelmat, asemapiirrokset ja muut tarvittavat tiedot. Näkötornin piirustukset kyläseura sai lähes valmiina.
–Haemme kunnalta välirahoitustukea hankkeen toteuttamiseen.
Kyläseura vuokraa maat Lakis Oy:ltä 30 vuoden vuokrasopimuksella, nimellisellä korvauksella. Sitä varten tehdään maanmittauslaitokselle erityisoikeushakemus, joka turvaa sopimuksen, vaikka maiden omistus vaihtuisi sopimuksen aikana.
–Portaat rakennetaan jämerästä, painekyllästetystä puutavarasta, joten niiden käyttöikä pitäisi olla hyvinkin 25–30 vuotta.
Talkootyötä Salmela laskee tarvittavan 4 000 tuntia. Kyläseuran jäsenten lisäksi talkoisiin ovat lupautuneet jo Lions Club Vimpelin jäsenet sekä Veto.
–Jonkinlainen rakennustoimikunta täytynee perustaa.
Töihin on tarkoitus käydä heti lumien sulettua. Ensin laitetaan kuntoon näköalapaikan liittymä ja parkkipaikan pohja.
Kaikki työt pyritään saamaan valmiiksi kesän aikana. Kyläseuran suunnitelmat eivät lopu Lakeaharjulle.
–Olemme pohtineet kylätalon rakentamista sekä kalasataman kunnostamista.
Kyläseuran johtaminen onnistuu etänäkin
HEIKKI Salmelan matka on kulkenut Lakaniemestä monien vaiheiden kautta Ouluun, mutta hän palaa Lappajärven rannalle yhä uudelleen.
–Lähdin maailmalle vuonna 1973. Kaipasin tuota järveä, ja kun rannalta tuli tontti myyntiin, ostettiin se veljien kanssa ja rakennettiin mökki. Jäin eläkkeelle opetustöistä vuosi sitten. Nyt voimme viettää vaimoni kanssa pidempiä kesiä täällä Vimpelissä; ehtii nähdä pesiksen loppuottelut, kerätä suppilovahverot ja kokea muikun kutemisen.
Kesävimpeliläisen mielestä entisillä kotikulmilla on monta asiaa hyvin: on pesäpallo, marjamaat ja kalavedet.
–Täällä on sitä omaa väkeä. Sitä arvostaa, kun on ollut töissä monella murrealueella. Ja talkoothan ovat aina olleet lähellä täkäläisten sydäntä ja yhteisöllisyyden ilmentymä. Jos nyt saadaan porukka yhteen tämän hankkeen pariin, mikäs sen parempaa.
Salmela hoitaa Lakaniemi–Pokela–Pyhälahti -kyläseuran puheenjohtajuutta Oulusta käsiin. Kyläseuran johtokunta pitää yhteyttä toisiinsa sähköisesti, eikä se, että puheenjohtaja kokoustaa talvisin Oulusta käsin, haittaa. Asiat tulevat hoidetuiksi.
