PYHIINVAELLUKSET kiellettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1544, sillä uskonpuhdistuksen kirkossa ne nähtiin katolilaisten yrityksenä ansioitua Jumalan silmissä, ja niihin katsottiin liittyvän epärehellistä liiketoimintaa.
Kuitenkin 1990-luvulla myös luterilaisessa maailmassa niistä kiinnostuttiin uudelleen, ja tänä päivänä tuhannet pohjalaisetkin vaeltavat Espanjassa Santiago de Compostelan reitin pyhän Jaakobin haudalle. Pyhällä maalla he käyvät Jerusalemissa ja Betlehemissä, Roomassa Pietarin kirkossa.
–Ajassamme on selvästi tilausta tällaiseen, pohtii lapualainen opetusneuvos Reijo Takamaa, joka on itsekin tarponut 400 kilometriä Compostelan reittiä. –Viime vuosina tämä pyhiinvaelluksen perinne on alkanut elpyä, eikä se enää ole mitään suorittamista, uhrautumista tai rangaistuksen hoitamista.
Takamaalle pyhiinvaelluksella on sekä kirjaimellista että kuvaannollista merkitystä.
–Pyhiinvaelluksia ja kirkkoreittejä kuljetaan myös lähellä, kun käymme läheistemme haudoilla, kun osallistumme Henrikin tai Jaakon reitin vaelluksille, kun lähdemme hengellisille kesäjuhlille tai kun lähdemme rauhoittumaan vesien äärelle tai metsän syliin.
VIIMEISEN reilun vuoden ajan hän on työskennellyt Aisaparin rahoittamassa Kirkkotiet-kehittämishankkeessa, jossa hänen tehtävänään on kartoittaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueen mielenkiintoisimpia kirkkoteitä, pyhiinvaellusreittejä ja pyhiä paikkoja. Sen jälkeen niistä yritetään tuotteistaa liikunnallisia reittejä kävelijöiden, pyöräilijöiden, veneilijöiden ja muiden käyttöön.
–Minua kiinnostaa tässä moni näkökulma: liikunnallisuus, luontosuhde, pyhät kohteet, hiljaisuuden kohtaaminen, ja niin eespäin, hän luettelee. –Itse haluan välittää aikamme kiireisille ihmisille viestiä: hiljennä vauhtia, hengitä raikkaasti, kuuntele Luojaa, luontoa ja omaa sisintäsi.
Osin Kirkkotiet-projektin tarkoituksena on nimensä mukaisesti selvittää, mitä polkuja ihmiset ovat aikoinaan kulkeneet kirkkoihin. Pohjanmaan pitäjien kristityt ovat keskiajalla kulkeneet pääasiassa Isonkyrön vanhaan kirkkoon, ja Järviseudulta puolestaan on käyty Pietarsaaren emäkirkossa, kunnes pitäjät saivat omat kirkkonsa.
–Mutta vaikka kirkkoteillä on pitkä historia, hankkeen aikana koetetaan myös muistuttaa ihmisille, ettei ole kyse pelkästään historiasta, vaan ihmiset kulkevat tänäkin päivänä kirkkoteitä pitkin.
Yksi tämän päivän ihmisen moderni kirkkotie on jo saatu merkittyä karttaan.
–Teimme Lapualle ”Kulttuuri- ja kirkkotien keskelle kaupunkia.” Se on Nomadi-mobiilireittisovellus, joten reitin voi kulkea koska tahansa kännykän opastamana. Jokaisella seisakkeella on kulttuuritietoa, syventävää kirkkotiesisältöä, lapsiperheille lupsakampaa lähestymistapaa ja koululaisille oppimisympäristöön liittyvää pohdiskelua. Tällä reitillä kulkiessa tekee pienen pyhiinvaelluksen vanhaa Tohnin kirkkotietä kulkien ja Lapuan nykyaikaa seuraillen.
Pohjalaisetkin kohteet voitaisiin hänen mielestään merkitä kansainvälisellä simpukkatunnuksella.
–Pohjanmaalla kirkkotien tai pyhiinvaelluspolun kulkijan täytyy saada tuntea kuuluvansa ja liittyvänsä kansainväliseen kristilliseen perintöön. Kulkiessaan Pohjanmaan poluilla hän tuntee kulkevansa kirkkorauhan turvaamana ja samoilla poluilla kuin vaikkapa Santiagon pyhiinvaeltaja. Polun ja reitin on oltava tunnistettavia. Pohjanmaan kirkkotiet voisivat olla ”simpukkapolkuja”.
JÄRVISEUDULLA Takamaa on tavannut tähän mennessä evijärveläisiä ja kortesjärveläisiä kirkkotieaktiiveja. Keskustelujen tuloksena on löytynyt kaksi reittiä, joita kannattaa ruveta kehittämään omina hankkeinaan.
–Evijärvellä voisi syntyä matkailullisesti merkittävä kirkkovenereitistö, hän pohtii. –Evijärvellä on ollut parhaimmillaan, 1800-luvun loppupuolella, jopa yli kymmenen kirkkovenettä eri kirkkovenepoukamissa. Eli ihmiset ovat tulleet Evijärven rantaan ja sitten lähteneet kirkkoveneellä Evijärven kirkolle. Tätä reitistöä ja evijärveläisten kirkkoveneperinnettä olisi hienoa elvyttää myös matkailullisesti.
–Toinen tulisi Kortesjärvelle, jossa voitaisiin yhdistää Kortesjärven Leipätie ja Saukkoreitti aina Pedersören kirkolle asti. Tätä ajatusta on kypsytelty myös Pedersören seurakunnan kanssa.
Kevään aikana hän matkaa vielä Alajärvelle, Vimpeliin ja Lappajärvelle.
–Muuallekin on siis suunnitteilla kohteita, mutta Evijärvi ja Kortesjärvi ovat tässä vähän etukenossa. Se johtuu siitä, että siellä on henkilöitä, jotka ovat aktiiveja tämän asian äärellä.
FAKTA
Kirkkotiet-hankkeessa
1. kartoitetaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan historialliset kirkkotiet, joita voidaan hyödyntää matkailullisesti;
2. selvitetään, voisiko alueelle rakentua opastettuja pyhiinvaellusreittejä palveluineen;
3. muodostetaan tarinallisuuteen pohjautuvia reittikokonaisuuksia;
4. kartoitetaan historia-, perinne-, elämys- ja luontokohteet sekä alueen pyhät paikat;
5. kartoitetaan reitistön majoitus ja matkailupalvelut; ja
6. tehdään konkreettiset jatkosuunnitelmat konseptin tuotteistamiselle.
