KAUHAVALLA on heti kymmenvuotisjuhlavuoden alussa tehty kuntalaisaloite, jossa Härmät haluavat eroon Kauhavan kaupungista.
Aloitteessa vaaditaan, että Kauhavan tulee järjestää neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys, jossa äänestettäisiin joko kuntaliitoksen purkamisesta tai Alahärmän ja Ylihärmän liittämisestä johonkin toiseen kaupunkiin. Aloitteen allekirjoittajien mielestä kuntaliitossopimus tasapuolisesti kehittämisestä ja eri kaupunginosien vahvuuksien hyödyntämisestä ei ole toteutunut sovitulla tavalla. Kansanäänestyksessä voitaisiin kysyä esimerkiksi, tuleeko selvitystyö Alahärmän ja Ylihärmän erkaantumisesta Kauhavan kaupungista käynnistää.
Aloite julkaistiin Kuntalaisaloite.fi-palvelussa sunnuntaina. Sen oli keskiviikkoiltapäivänä allekirjoittanut jo yli 700 henkeä, kun nimiä oli tiistai-iltana vajaat 500.
Sen takana ovat Kauhavan kaupunginvaltuutettu Esa Puronvarsi (ps.) ja varavaltuutettu Jarkko Korkiakangas (kesk.).
PURONVARREN mielestä Kauhavan kaupunginosia on kuntaliitoksen jälkeen kohdeltu epätasa-arvoisesti.
Hän lainaa tarkastuslautakunnan arviointikertomusta viime kesäkuulta, jossa kerrotaan, että vuosina 2008–2016 kanta-Kauhavalle oli investoitu 70,6 miljoonalla, Kortesjärvelle 5,5 miljoonalla, Ylihärmään 14,2 miljoonalla ja Alahärmään 3,9 miljoonalla eurolla.
–Euromäärät kertovat korutonta tosiasiaa siitä, kuinka investoinnit ovat jakautuneet. Tänä aamuna (keskiviikkona) kuulin, että sen kuuleminen, kuinka eri paikkoihin on annettu rahaa, on ollut työmiesten keskuudessa aika kova pommi.
Hän kertoo, että aloite tehtiin nopealla aikataululla.
–Ei sitä oikeastaan keritty suunnitella ja pohtia. Kun nämä kaksi henkilöä kanta-Kauhavalta jättivät sen valituksen liikuntahallista, se oli sytyke koko hommaan. Kun liikuntahallia on monta kertaa luvattu, ja sille olisi ilmeinen tarve, ettei koululaisten tarttisi luokissa ja käytävillä pitää liikuntatunteja, niin siinä meni vähän usko tähän päätöksentekoon ja koko hommaan. Aina vedetään matto jalkojen alta.
HÄNEN mukaansa taustalla ei kuitenkaan ollut pelkkä liikuntahalli, vaan turhautuminen oli kasautunut lumipallon lailla jo pidemmän aikaa. Hän luettelee esimerkkejä, joissa Härmiä oli hänen kokemuksensa mukaan sorsittu:
–Esimerkiksi terveydenhuoltopalveluita on karsittu. Meillä oli muutamia vuosia sitten vielä lääkärikin täällä Alahärmän terveyskeskuksessa, ja Kortesjärvellä ja muissakin sivupaikoissa — Ylihärmän tilannetta en tiedä, kun siellä on ollut ymmärtääkseni välillä lääkäri — mutta erityisesti Alahärmässä kaikista tk-käynneistä oli prosentuaalisesti lääkärikäyntejä yhtä paljon kuin kanta-Kauhavalla. Silti lääkärit haluttiin keskittää (Kauhavalle) — sillä seurauksella, että yksi lääkäri oli sanonut, että hän ei halua sinne mennä, hän on Alahärmästä asti, hän lähtee pois. Ja poishan se sitten lähti.
–Alahärmän Voltissa oli vanhainkoti, jonka sulkeminen tehtiin tavallaan salaillen. Mitä olen kuullut, siitä otettiin rahat talousarvion sisällä vaan pois, ja sehän sitten pantiin kiinni, ja nyt se myytiin tässä vuodenvaihteen jälkeen koko kiinteistö. Se on tällaista ei-avointa toimintaa.
–Huonoa mieltä ja tympääntyneisyyttä aiheutti tosi paljon Hakolan koulu, jossa kerättiin kesällä ja syksyllä kuntalaisaloite. Sen allekirjoitti yli 800 henkilöä. Käytännössä sen käsittely kaupunginhallituksessa ja valtuustossa oli sellaista sivuuttamista; sitä ei käsitelty oikein asianmukaisesti. Voisi sanoa, että päättäjät suurin piirtein pyllistivät kuntalaisille ja aloitteen allekirjoittaneille.
–Täällä ajetaan nyt uutta pääterveyskeskusta, ja sen hinta olisi noin 15 miljoonaa, mutta vahva epäilys on ollut, ettei se riitä. Näitäkin asioita on pidetty pikkuisen jopa valtuutetuilta salassa: ei ole avoimesti tiedotettu, millainen ja millä ehdoilla ja näin päin pois. Se on hankala juttu, kun tuossa Ylihärmässä olisi kuitenkin hyväkuntoinen Ylihärmän terveyskeskus, johon se saataisiin. Vielä kolmisen vuotta sitten kaupunginjohtajakin blogissaan kirjoitti, että sinne se pääterveyskeskus saataisiin tehtyä nopeasti. Toisena Hakolassa on tämä Härmän sairaala, jonka omistaa sairaanhoitopiiri. Sinnehän sen laittaminen kanssa onnistuisi. Siinä pitää vähän ajatella kyllä maakuntaakin: mikäli tuo sote toteutuu, mielestäni sekään ei ole oikein, että maakunta maksaa tavallaan turhasta, ylimääräistä seinistä. Härmän sairaalakin on kuitenkin suojeltu rakennus, joka jää olemaan ja josta on kuluja, joten miksei sitä hyödynnetä?
–Alahärmä oli ainoa kaupunginosa, johon oli maksullinen kuntosali. Rupesin viime kesänä lähettämään siitä sähköposteja, ja syksyllä elämänlaatulautakunta sen viimein korjasi. Siihen varattiin rahat, että tännekin saadaan maksuton kunnan ylläpitämä kuntosali. Se oli vähän käsittämätöntä, että on neljä paikkaa, ja yhdessä on maksullinen kuntosali. Eihän se nyt niin voi mennä.
–Nuorilta olen kuullut, että ei oikein ole tasapuolista. Esimerkiksi kirjastoon hankittiin 3d-tulostin ja kaiverrin, ompelukoneita ja saumureita, ja tehtiin sellainen värkkäystila. Se on ihan kiva ajatus, ja se on nyt aluksi ollut jollakin lailla kiertävä, mutta jatkosta mä en tiedä: keskittääkö ne ne laitteet kaupunginkirjastoon kanta-Kauhavalle?
PURONVARSI toivookin, että jos kaikki kauhavalaiset tulevat jatkamaan yhtenä kuntana, aloitteella saavutettaisiin tasapuolisuus kaupunginosien välille. Hän kuitenkin lisää:
–Mutta kyllä mun mielestäni kuntalaisia pitäisi nyt kuunnella, varsinkin kaikkien päättäjien, että haluaako ne edes jatkaa näin, vai halutaanko selvittää, että olisiko mahdollista irtaantua. Sehän tässä on se pointti, että kuntalaiset saisivat päättää.
–Asukkaiden mielipide on se, joka on itsellä se vaikuttava asia. Jos he (eroa) haluavat, niin sitten, mutta riitelemään en halua ruveta. Siitä ei ole kyse.
Hän kertoo, että moni härmäläinen toivoo vakavissaan kuntaliitoksen purkamista.
–Mitä tässä on vuosien varrella kuunnellut, monet ovat sanoneet, että irti tästä pitäisi päästä. Mutta selvitys pitää saada teetettyä: siinähän se selviää, mitkä ne realiteetit ovat. Siinä tulisi kuntalaisillekin selväksi, onko meillä mahdollisuutta tehdä niin. Mutta moni on sanonut, että huonommin ei voisi mennä. Vaikka sitten tekisi osakuntaliitoksen jonnekin muualle päin, ei ainakaan huonomminkaan voisi käydä.
Kortesjärvi ei ole mukana erovaatimuksissa Härmien kanssa.
–Meillä kahdella, jotka tätä aloitetta lähdettiin tekemään, on vahva näkemys, että Härmät osaavat jollakin lailla kumminkin pelata yhteen. Onhan Härmienkin välillä aina ollut vähän hännänvetoa ja kitkaa, mutta sanoisin että viimeisen kymmenen vuoden aikana kyllä Härmät ovat lähentyneet toisiaan tosi paljon. Se nähdään yhtenä työssäkäyntialueena: yrityksillä on toimipisteitä molemmissa pitäjissä.
KAUPUNGINVALTUUSTON puheenjohtaja Janne Sankelo kuuli aloitteesta nopeasti sen jälkeen, kun se julkaistiin.
–Tämä keskusteluhan ryöpsähti liikkeelle Alahärmän liikuntahallihankkeen myötä. Haluan sen tuoda esille, että Kauhavan kaupunginvaltuustolla on selkeä myönteinen päätös Alahärmän liikuntahallin osalta. Sitä tarvitaan koulun käyttöön, sitä tarvitaan kaupungin harrastustoimintaan, eikä asiassa ole mitään muita kantoja, eikä tule. Siltä osin tämän asian pitäisi olla kyllä selvä.
–Mitä tulee kuntalaisaloitteeseen, niin kaikilla kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita erilaisista asioista. Tämäkin kuntalaisaloite viedään läpi kuntaorganisaatiossa niin kuin pitääkin.
KANSANÄÄNESTYKSEN toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Kauhavalla kansanäänestyksen eteneminen tarkoittaisi, että noin 500 yli 15-vuotiasta kauhavalaista allekirjoittaa sen.
Koska aloite on jo muutamassa päivässä kerännyt tarpeeksi kannatusta, se tulee jossain vaiheessa kaupungin käsiteltäväksi. Sankelo ei vielä osaa sanoa, koska.
–Aloite vaatii varmasti lukemista muutamaan kertaan. Täytyy varmistua siitä, mitä sillä ajetaan: halutaanko siinä selvittää kuntaliitoksen etuja ja hyötyjä, vai halutaanko siinä kansanäänestys uuden kunnan synnyttämisestä. Sen jälkeen kaupunginhallitus tekee siihen vastauksen. Kaupunginhallitus toimii valmistelevana elimenä, jonka jälkeen se tulee kaupunginvaltuustoon.
Sitä hän ei halua vielä arvioida, ovatko aloitteessa esitetyt vaatimukset realistisia. Hän ei myöskään lähde ennakoimaan, mitä siitä voisi käytännössä seurata.
–Yleisellä tasolla toteaisin, että valtakunnallisesti kuntien kokoluokat ovat pikemminkin kasvamaan päin, enkä tiedä sellaista tilannetta, että oltaisiin palattu pienempiin yksiköihin.
SANKELO kertoo saavansa itse kaupunkilaisilta jonkin verran palautetta siitä, että eri kaupunginosia kohdellaan epätasa-arvoisesti.
–Mutta en mitenkään merkittävässä määrin. Yleensä tyytymättömyys liittyy johonkin investointiin, tai johonkin tilanteeseen. Kuntalaisten suunnasta tulee kyllä arvokasta palautetta, ruusuja ja risuja kuten pitääkin, mutta ei mitään sellaista merkittävää määrää, joka oikein havahduttaisi siihen, että asiat olisivat todella huonolla tolalla. Siltä osin (kuntalaisaloite) jopa hieman kyllä yllättikin.
Hän toteaa, että elinkeinoelämän ja kuntatalouden näkökulmasta kuntaliitos on varmasti perusteltu ratkaisu, sillä paukut eivät olisi kenelläkään enää yksin riittäneet.
–Mutta nämä asiat eivät ole aina pelkästään talouteen ja elinkeinoihin liittyviä asioita, vaan tunne on myös aina aito asia. Jos joku kokee, että meidän alueelle ei ole nyt tullut riittävästi investointeja, niin kyllä tämäkin näkökulma on arvostettava, hän sanoo. –Mutta meidän toimenpideohjelmassa on investointeja koko Kauhavan alueelle tulevina vuosina.
Hänen mielestään on tärkeää säilyttää neljä vetovoimaista, omaleimaista kuntakeskusta, jonne nykyiset asukkaat haluavat jäädä ja jonne uudet asukkaat haluavat muuttaa.
–Siihen tarvitaan vetovoimaisia kaupunginosia, joihin kuuluu vahva palveluverkko, jossa päiväkodit, koulut ja harrastusmahdollisuudet ovat kunnossa.
