Pehmeät löylyt uittokämpän saunan puukiukaasta

Heikki Valijoki esitteli uittomieskämpän saunaa.
Julkaistu:
Kategoria:
,
Aihe:

KATSOO sitä miltä puolelta tahansa, se sopii maisemaan erittäin hyvin, luonnehtii Evijärvi-seuran Ilmari Sulkakoski uittomieskämpän pihapiiriin syksyllä valmistunutta saunaa.

–Löyly ei polta, vaan on miellyttävä. Kansankielellä sanotaan pehmeä, sanoo Heikki Valijoki sen puukiukaasta.

Uittomiehentien päähän on heidän mukaansa muodostumassa tiivis pihapiiri kämpän vuokraajien käyttöön ja erilaisia tilaisuuksia palvelemaan.

–Nuotiopaikat ja muut on jo, ja saunalle tulee vielä oma laituri ja kaivo, Sulkakoski luettelee.

SAUNA on Evijärvi-seuran itse suunnittelema. 40 sisäneliötä on jaettu saunaan ja pukuhuoneeseen. 

Sen49 000 euron hintalapusta puolet oli julkista rahaa ja puolet Evijärvi-seuran talkootyötä ja itse kustannettuja tarvehankintoja.

–Se kilpailutettiin, ja kilpailun voitti Kultalahden huvilaveistämö, Valijoki tarkentaa. –Sikäli hienoa, että he tekivät myös itse uittokämpän. Paikallista historiaa molemmat.

Sitä alettiin rakentaa toukokuussa, ja se valmistui venetsialaisten aikaan syksyllä.

–Joka päivä tultiin kahdeksaksi töihin. Pahimpina hellepäivinä aikaisemminkin, koska ei täällä pystynyt olemaan. Varsinkin katolta piti tulla alas jo kahdentoista–yhden aikoihin.

Rakennustyömaalla viihtyivät erityisesti Sulkakoski, Valijoki, Reijo Saari ja Mikko Kujala sekä pieni joukko muita.

–Tehtiin omaan tahtiin ja ajatuksella, Sulkakoski kertoo.

–Hirsirakennusekspertti Mauri Mustajärvi kävi pari kertaa oikaisemassa, kun ei lanttu leikannut meillä itsellä, Valijoki sanoo.

Tukkilaisille harjoittelurata

UITTOKÄMPÄLLE tehdään kesällä 17 suorituspaikan harjoittelurata tukkilaisille.

Radan lopullinen paikka tulee olemaan Uittomiehentien päässä, eikä sen varressa nykyisellä harjoittelupaikalla. Sitä ennen lopullinen paikka ruopataan ja tasoitetaan.

Jokisuunlahdesta ollaan tekemässä kansallisesti merkittävää uittoperinnealuetta. Evijärvi-seura palkittiin tästä projektista kulttuuripalkinnolla loppuvuodesta.

Ensi kesänä Järvilakeuden kansalaisopisto tarjoaa siellä tukkilaistaitokoulutusta nuorille.

–Se on kova sana siinä mielessä, että se on tietääkseni ainutlaatuista Suomessa, Heikki Valijoki sanoo.

JOKISAAREN päähän eli Varastolaan rakennetaan jossain välissä lintuseurantalava.

–Siihen tulee kaksi tasoa: ensimmäinen tehdään liikuntaesteisille, ja ylätasolle tehdään normaalit portaat. Mutta sen valmistuminen voi mennä 2020-luvulle. Lintutorni lahden toisella puolella on sikäli hankala huonojalkaisille, että sinne on matkaa puoli kilometriä.

–Lahdella on paljon harvinaisia lintuja. Esimerkiksi viime kesänä siinä oli seitsemän mustatiirapariskuntaa. Se oli ainut paikka Suomessa; tähän saakka vain Maarianhaminassa ja Ahvenanmaalla on pesinyt mustatiiroja.

HENKIIN herätetty Evijärvi-viikko tulee päättymään jumalanpalvelukseen uittokämpällä heinäkuussa.

–Perinnettä tullaan jatkamaan. On sovittu seurakunnan kanssa, että joka toinen vuosi ollaan täällä kämpällä ja joka toinen vuosi Ruumissaaressa sen vuoksi, että huonojalkaiset eivät välttämättä pääse veneeseen.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti