KORTESJÄRVEN kappeliseurakunta etsii tiloja, sillä se joutuu sisäilmaongelmien vuoksi hankkiutumaan eroon Kortesjärven seurakuntatalosta ja Pysäkistä.
Yhdessä ehdotuksessa se vuokraisi käyttöönsä osan Suomelan kauppahuoneesta. Mitään investointipäätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty.
SISÄILMATUTKIMUKSIA tehtiin päiväkerhona, nuorisotyöyksikkönä ja diakoniatoimistona toimivaan Pysäkkiin jo keväällä 2014, kun työntekijät olivat raportoineet suun kuivumisesta, iho-oireista, äänen menetyksestä ja tukkoisesta olosta.
–Ne johtuivat siitä, että rakennus on kastunut. Se on hyvin märkä, kertoo kirkkoherra Jyrki Jormakka. –Todennäköisin syy on kapillaarikosteus, joka tulee rakennuksen alta. Salaojat ovat kunnossa. Vaikea ihan tarkkaan sanoa, miten se kaikki kosteus on sinne ajautunut.
Rakennuksessa oli työntekijöiden rivitaloasuntoja ennen kuin siitä remontoitiin vuonna 2011 Pysäkki.
–Peruskorjaus oli aika täydellinen. Sen jälkeen on sitten tapahtunut hitaasti asioita, jotka ovat kastelleet rakennusta.
Kirkkoneuvosto päätti 17. joulukuuta yksimielisesti, että Pysäkkiä ei korjata, vaan se myydään pois.
–Se on korjauskustannuksiltaan kallis, ja kosteuskorjaamisessa on aina se ongelma, että kukaan ei tiedä, tuleeko siitä hyvä.
Suljettuna se on ollut syksystä lähtien. Esimerkiksi päiväkerhon lapset ovat kokoontuneet seurakuntatalolle ja muihin korvaaviin paikkoihin.
MYÖS seurakuntatalo on vaurioitunut kauttaaltaan.
–Siellä ei voida jatkaa loputtoman kauan. Tällä hetkellä siellä jatketaan, kun ei muitakaan tiloja ole.
Sen korjauskustannukset nousisivat huomattavan suuriksi. Sen takia kirkkoneuvosto päätti 17. joulukuuta yksimielisesti, että rakennuksesta luovutaan ja uudet korvaavat tilat etsitään. Uusiin tiloihin siirtymistä puolsi sekin, että esitetyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta ei voida olla varmoja, että remontti olisi onnistunut ja rakennus pysyisi terveenä.
Vuonna 1972 rakennetun seurakuntatalon sisäilmaongelmat johtuvat rakennusvirheistä.
–Tuulettamaton tiilimuuraus, eli tiilimuuraus on kiinni rakennuksen puurungossa, eikä sen takia tuuletu siitä välistä. Se on aiheuttanut vuosien saatossa seinärakenteen kostumista, ja siitä se kierre on sitten lähtenyt. Siellä on vaihtelevia kohtia: toiset märkiä, toiset kuivia, mutta sielläkin on tuntuvia korjaustarpeita.
–Lisäksi siellä on lattiarakenne, joka on niin sanottu ongelmarakenne, eli kaksoislaatta, joita harrastettiin 70-luvulla ja 80-luvun alussa. Valettiin yksi laatta, ja sitten pantiin sinne ilmarako, niin se ei ole kovin kylmä, ja sitten pannaan toinen laatta siihen päälle. Se on sitten tämmöinen pysyvä märkä paikka käytännössä.
–Sitten ilmanvaihto vetää sieltä sisään ilmaan, eli vaikka sen ei pitäisi vetää, niin käytännössä se kuitenkin niin tekee, ja sieltä tulee sitten myöskin likaista sisäilmaa.
Käytännössä Jormakan mukaan remontti tarkoittaisi kaikkien lattioiden, koko keittiön ja suurimman osan seinistä uusimista, eli hyvin mittavia korjauksia. Hintaa pelkästään rakenteiden vaurionkorjauksille muodostuisi arviolta 1,2 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi muiden taloteknisten asioiden ja valmistuskeittiön pakollinen uusiminen maksaisivat satoja tuhansia euroja lisää.
–Ja sama ongelma kuin Pysäkissä, eli kukaan ei tiedä, tulisiko siitä varmasti hyvä, jos se korjattaisiin.
MOLEMMILLE etsitään nyt korvaavia tiloja.
Yksi ehdotus on ollut, että vuonna 2016 konkurssiin menneestä Suomelan kaupasta vuokrattaisiin osa. Sinne haluttaisiin sijoittaa ainakin seurakuntatalo ja Pysäkki.
–Nämä toiminnot, mitä niissä on ollut, suurin piirtein siirtyisivät Suomelaan — pienin muutoksin, jotka ovat vielä valmistelun alla. Lisäksi sinne tulisi yksi monikäyttötila, eli sali, joka palvelisi eri tarkoituksiin, Jormakka sanoo.
Hänen mielestään ihannetilanne olisi, että vuokrattava tila olisi korkeintaan reilut 200 neliötä, ei siis koko valtavaa kauppaa.
Hän kuitenkin korostaa, että asia on vielä pahasti kesken. Arkkitehti on käynyt katsomassa Suomelaa ja käynyt tekemässä siitä luonnoksia, sen kuntoa ei ole tutkittu, eikä mitään investointipäätöksiä ole tehty.
Kiinteistön omistavan Foxpark oy:n Antti Korpi kertoo käyneensä neuvotteluja muidenkin kiinteistöstä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Hänkin korostaa asian keskeneräisyyttä.
–En osaa sanoa, mikä toteutuu ja mikä ei. Kaikki on niin auki. Ne ovat kaikki vasta suunnitteluasteella.
