Tilintekoa taiteen vuosikymmenistä

Tarja Polari on maalannut oikealla olevan taulun, Omakuva mietteissä, 1967, vasemmalla on hänen isänsä Oiva Polarin Omakuva vuodelta 1944, joka on lahjoitettu Nelimarkka-museolle.
Julkaistu:
Kategoria:
,
Aihe:

Seinäjokelainen Oiva Polari (1912-1996) oli kuvataideopettaja ja taiteilija, jonka tunnetuinta tuotantoa ovat sinisävyiset, lakeusaiheiset maalaukset. Perikunta teki teoslahjoituksen Nelimarkka-museolle vuonna 1997. Tytär Tarja Polari (s. 1943) päätyi niin ikään taiteilijaksi ja luetteloi parhaillaan 1960-luvulta asti kertynyttä teoskokoelmaansa. Hän lahjoitti alkuvuodesta museolle viisi teosta. Näyttelyyn valittiin museon kokoelmissa olevien teosten lisäksi sekä Oiva Polarin muualla olevia töitä että Tarja Polarin teoksia hänen omasta kokoelmastaan.

–Olen yhtä energinen kuin isä. Alan olla jo siinä iässä, jossa hänkin lahjoitteli teoksiaan, nauroi valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen saanut Polari, joka kuitenkin maalaa edelleen aikataulun salliessa.

Kuluvana vuonna hän on myös osallistunut yhdeksään näyttelyyn. Hän on lahjoittanut taidetta moniin museoihin, joissa sitä on entuudestaan.

–Teoksia on jäljellä vielä useita satoja. Ura on ollut hyvä ja antoisa.

ISÄ oli Tarja Polarille opettaja ja mentori. Taiteilijan tyttären osa oli olla mallina, vaikka pieni Tarja olikin siihen vastahakoinen. Näyttelyssä on esillä hänen viisivuotiaana tekemänsä piirros Pikku Prinsessa rinnakkain kahden isän hänestä piirtämän luonnoksen kanssa.

–Isä tiesi jo varhaisessa vaiheessa, että minusta tulee taiteilija. Hän on säästänyt kaikki työni, niitä on monta kansiota tallella.

Isä ja tytär omasivat yhteisiä kiinnostuksen kohteita, kuten muinaiset kulttuurit. Isä Polari pyrki ottamaan taiteessaan kantaa, tyttären värikkäissä ja leikkimielisissä teoksissa herätellään iloa ja mielikuvitusta. Nykyisin akryyleillä työskentelevä Tarja Polari on maalannut paljon suuria, abstrakteja töitä, joissa esiintyy hahmoja niin kasvi- kuin eläinkunnastakin. Osa näyttelyä ovat grafiikan saliin sijoitetut tussipiirrokset, joista osa, 1970-luvulta peräisin oleva sarja, on näytteillä ensimmäistä kertaa.

–Olen vähän räväkämpi, Polari vertailee isäänsä ja itseään.

Pohjalainen veri on kiehunut usein. Polari on työskennellyt taiteilijoiden olojen ja oikeuksien parantamiseksi. Erityisesti työhuoneiden saatavuus ja hinnoittelu on ollut suuri epäkohta, jonka muuttamiseksi hän on tehnyt töitä pitkään. Nyt taistelut on jätetty nuoremmille.

ALAJÄRVELLÄ Polari on ollut aiemmin neljä kertaa. Hänelle luovutettiin täällä stipendi vuonna 1971, myöhemmin hän on ollut museolla juryttamässä ja mökkeillyt Paalijärvellä tyttären ystävien luona.

–Isän lakeus-maalaukset rauhoittavat. Minulla on sellainen kotona, samoin tyttärelläni, kertoi Tikkurilassa nykyisin asuva Polari.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti