Vaikka se koetaan positiivisena asiana, moni kohta on vielä kysymysmerkki.
–Lappajärven tulon katsotaan vahvistavan perusturvaa ja antavan leveämmät hartiat, kuten laajemman asukaspohjan soteen mentäessä. Sieltä tulee varmasti uusia eväitä ja ideoita. Tämä on vähintäänkin kustannusneutraalia toimintaa kaikille, sanoi valtuuston puheenjohtaja Antti Joensuu.
Tärkeäksi yhteistoiminnassa on koettu myös harvinaisempien virkojen ja toimien saaminen, kun väestöpohjaa on yksittäisiä kuntia enemmän. Myös kiinteille kuluille on enemmän jakajia.
–Tässä on katsottu eteenpäin ja mietitty muutakin yhteistyötä, kertoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Palmu perusturvaan liittyvistä neuvotteluista.
–Hyvin yksituumaisia on oltu, Joensuu totesi.
PALVELUTUOTANTOON liittyvä toimintamenojen kasvu esimerkiksi palkkojen osalta on suurempaa kuin tulojen kasvu. Verotulojen arvellaan kasvavan ensi vuonna 4,9 prosenttia. Verotulojen nousua on odotettavissa jo loppuvuodelle. Valtionosuuksiin odotetaan 0,3 prosentin laskua.
–Valtuusto katsoo negatiivista talousarviota positiivisesti, linjasi Joensuu.
–Se lähtee selvästi turvaamaan ja kehittämään palvelutuotantoa. Jätetään itselle, omiin käsiin ratkaisut ja kehitystyö.
Vaikka keinoja talouden kiristämiseen löytyy vielä kaupungin valikoimasta, ei niitä ole haluttu vielä ottaa käyttöön. Taseen ylijäämä mahdollistaa pienen aikalisän, ja tasapainotusta mietitään alkuvuoden aikana, kertoi Palmu.
–Lappajärven liittyminen lisää ennustamattomuutta, kun ei vielä tiedetä, miten palveluita käytetään, mutta emme halunneet liikaa leikata tässä vaiheessa.
KULUVAN VUODEN taloussuunnitelma tehtiin 1,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta mikäli yllättäviä käänteitä ei tapahdu, toteutuma voi kivuta puoli miljoonaa euroa ylöspäin, kertoi kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.
Kaupungin investoinnit ollaan saamassa päätökseen, minkä jälkeen katseet siirtyvät vapaa-ajan palvelutarjonnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Monitoimihallin arvioidaan valmistuvan syksyllä. Sen kokonaiskustannusarvio on 5,1 miljoonaa euroa ja kalustukseen on varattu 250 000 euroa. Kehitysvammaisten asumisyksikkö valmistuu toukokuussa. Sen hinta on 1,5 miljoonaa euroa, josta valtionosuutta saadaan 450 000 euroa sekä korkotukilainaa. Peruskorjauksiin on varauduttu ensi vuodelle 1,2 miljoonalla eurolla, joka sisältää 560 000 terveyskeskuksen saneeraukseen.
Viimeisimpänä suurena kohteena käynnistyy paloaseman rakentaminen, Hankkeen kokonaiskustannukset ovat tässä vaiheessa 4,7 miljoonaa euroa.
–Investoinnit on tehty strategian mukaisesti, ja kun nämä on valmiit, siitä ei jää kiinni strategian saavuttaminen, Koivunen totesi.
Lainojen määrä nousee tämän vuoden keskimääräisestä 2 408 eurosta asukasta kohden 2860 euroon ensi vuonna ja 3 465 vuonna 2020, kertoi talousjohtaja Tapani Kotanen.
–Parin vuoden päästä päästään niitä tosissaan lyhentelemään, linjasi Koivunen.
