KAUPUNGINVALTUUSTO valitsi OTK Niina Pärssisen kaupungin hallintojohtajaksi. Varalle valittiin HM Päivi Huhtala.
VALTUUSTO hyväksyi perusturvan talousarviomuutokset, jossa lisämäärärahaa tarvitaan lisää 550 000 euroa. Hoito- ja hoivapalveluista on vuoden aikana jäänyt rahaa käyttämättä 800 000 euroa, mutta terveyspalveluissa sitä on kulunut 350 000 euroa ja sosiaalipalveluissa 1 000 000 euroa arvioitua enemmän. Aino Kanervikkoaho-Kataja (kd.) pyysi vs. peruspalvelujohtaja Marita Ylilahdelta lisätietoja siitä, kuinka hoivapalveluissa on pystytty toteuttamaan palvelu näin paljoa ennakoitua halvemmin.
–Kysymys ei ole oikeastaan säästöistä, vaan suuresta rakennemuutoksesta, jota on tehty vuodesta 2014 lähtien. Tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään. Yksi paikka maksaa kunnalle noin 33 000 euroa. Niitä on vähennetty noin 40 pikkuhiljaa. Kun paikkoja vähenee, henkilöstö siirtyy muihin tehtäviin, kuten eläkkeelle jäävien toimiin ja sijaisiksi, mikä vähentää palkkkakuluja. Myös ostopalvelupaikkoja on vähennetty. Yhden paikan hinta on noin 110 000 euroa vuodessa. Lehtimäkeläiset siirsivät terveydenhuollon palveluitaan Kuusiokuntiin, ja esimerkiksi Alavuden vuodeosaston käyttöön on varattu se 100 000 per henkilö, mutta se ei ole aina toteutunut, vaan rahaa on tullut takaisin, Ylilahti kertoi.
–Myös lääkinnälliseen kuntoutukseen eri ikäisille on varattu rahaa, jota ei ole käytetty. Lääkäreiden palkkoja on odottamassa, yksi lääkäri maksaa 150 000 euroa, mutta jos emme saakaan lääkäriä, raha jää käyttämättä.
Sijaisten rekrytoiminen vaikeuttaa tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoivan järjestämistä kotihoitoon.
–Se porukka, joka siellä on, joutuu tekemään enemmän töitä.
RAIMO VISTBACKA (sin.) kysyi tarkempaa tietoa siitä, mihin sosiaalipalveluissa tarvitaan miljoona euroa. Ylilahti totesi, että sairastavuudessa, kuten mielenterveysongelmissa, piikki tulee joskus ja ihmiset joutuvat erikoissairaanhoitoon jopa kuukausiksi. Hoidon hinta on 300 euroa vuorokaudessa.
Sosiaalipuolella tuli kesän aikana neljä uutta lastensuojelun sijoitusta, jotka maksavat 500 000 euroa vuodessa. Tällä hetkellä Järvi-Pohjanmaalla lapsia on sjoitettuna yhteensä 29, joista 23 on huostaanotettuja.
Kuluja nostaa myös sosiaalipalvelulain tuoma subjektiivinen oikeus vammaisille, erityisesti kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu.
–Hyvinkin sairas henkilö voi asua kotona. Hänen ympärillään pyörii kuusikin henkilökohtaista avustajaa, ja jos yksi avustaja maksaa vuodessa 30 000 euroa… Heillä on oikeus siihen. Vammaisilla on oikeus palveluasumiseen, jossa kaikki on suht ilmaista ja on oikeus avustajaan. Palveluasumista voi olla myös kotona. Nämä ovat suurimmat syyt.
–Ennaltaehkäisevä toiminta ei ole vain peruspalvelun tehtävä, se on varhaiskasvatuksen, koulun, kaikkien lähimmäisten tehtävä tarttua siihen, mitä naapurissa tai lähisukulaisilla tapahtuu, Ylilahti kommentoi lastensuojelun toimenpiteitä.
–Terveys- ja sosiaalipalvelut tuotetaan aliresursseilla, siitä huolimatta meillä on keskimääräiset menot asukasta kohden ihan kohtuulliset. Sairastavuus on paljon suurempaa, ja se edellyttäisi korkeampaa rahankäyttöä tällä sektorilla, totesi perusturvalautakunnan jäsen Mauri Penninkangas.
Hän peräänkuulutti monen muun valtuutetun tavoin ennaltaehkäisyä.
KAUPUNKI muisti Luoma-ahon kyläseuran edustajia Vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi valinnan johdosta.
–Tunnustus on jaettu vuodesta 1996 alkaen ja taidamme olla ensimmäinen alajärveläinen kylä, joka sen on saanut, kertoi kyläseuran puheenjohtaja Sirkka Rajala.
–Määrätietoista kehittämistyötä on tehty jo 10 vuoden ajan. Sen ansiosta asukaslukua on onnistuttu kasvattamaan noin 50 asukkaalla, kun Alajärven väkiluku on samassa ajassa vähentynyt 700 henkeä. Kylä osallistuu kehitystä eteenpäin vieviin hankkeisiin. Tällä kylä on mukana Kotikylään-hankkeessa, jonka tarkoitus on lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
