EVIJÄRVEN säännöstelyä käsitelleeseen tilaisuuteen marraskuussa osallistuneet kuntalaiset olivat useimmat vedenpinnan noston kannalla. Vedenpinta oli laskenut kymmenen senttiä alkusyksystä.
–On tuhoisaa, että jäät ovat tulossa, eikä järvessä ole vettä, tilaisuuteen osallistunut henkilö sanoi.
–Aika suurella todennäköisyydellä ensi keväänä on kalakuolemia, ympäristösihteeri Eeva-Maija Savola sanoi.
Pinnan korkeus Joensuun mittauspisteellä oli Ympäristöhallinnon nettisivuilta löytyvien mittaustulosten perusteella tällä viikolla keskimäärin 61,77 (tavoitevyöhyke 61,60–61,75).
Evijärvelle on asennettu kaksi uutta vedenkorkeusasteikkoa, joista vedenpinnan korkeutta voi seurata. Ne löytyvät Sillankorvan leirintäalueen ja Inan Rusiskankaansalmen silloista.
VESI on ollut erityisen alhaalla marraskuun kolmella ensimmäisellä viikolla, jolloin Kaarenhaaran patoa on remontoitu ja juoksutusta sen vuoksi pienennetty. Työt ajoitettiin sukellustöiden vuoksi pienen virtaaman aikaan.
Myös vähäsateinen syksy on vaikuttanut asiaan.
KESÄLLÄ tehdyn kyselyn mukaan yli 80 prosenttia rantakiinteistöjen omistajista haluaa muuttaa järven nykyistä säännöstelyä ja nostaa järven vesipintaa kymmenellä sentillä. Osa vastaajista haluaa tätäkin suurempaa vesipinnan nostoa, ja seitsemän prosenttia haluaa, että säännöstelyä jatketaan nykyisen luvan mukaisesti.
Viitisen prosenttia vastaajista arvioi, että kymmenen sentin nostosta aiheutuu heille vettymishaittaa. Haitankärsijät ovat pääosin alavien alueiden maanviljelijöitä ja metsänomistajia. Eeva-Maija Savolan mukaan he ovat pääosin Jokikylässä.
–Ely-keskus tulee laskemaan haitan, joka veden nostosta tulee näille ranta-asukkaille, eli miten paljon korvattavaa on. Voi olla, että kunta on se joka maksaa ne korvaukset veden nostosta. Eli ei ole kovin helppoa mennä noin vain nostamaan sitä, hän kertoi.
Koho-hankkeen on tarkoitus hankkia ensi vuonna viljelijöiltä suostumuksia pinnan nostoon.
SAVOLA kertoi myös, että Evijärveä on ruopattu Koho-hankkeessa seitsemästä paikasta.
Maa- ja metsätalouden ja turkistarhauksen aiheuttamaa kuormitusta erityisesti Kirsinpäkin alueella on lisäksi vähennetty ja tullaan myös jatkossa vähentämään kosteikoilla ja laskeutusaltailla, jotka sitovat itseensä osan ravinteista ja kiintoaineista, jotka muuten kulkeutuisivat järveen.
Pikkusärkiä ja -ahvenia hoitokalastettiin tänä vuonna kuuden kalastajan voimin 14 500 kiloa.
