KUKKOLANTIELLE vedetyn kävely- ja pyörätien rakentamista esitettiin ensi kerran jo 70-luvulla.
Kortesjärven entiselle kunnanjohtajalle Lasse Hokkalalle hankkeen vaiheet ovat tuttuja. Hän työskenteli kunnassa vuosina 1990–2008, ja siitä väännettiin kättä hänen aikanaan ja jo ennen häntä.
Hän suostuu valottamaan, millaisista syistä tiehankkeet venyvät. Hän kuitenkin korostaa, ettei voida nimetä vain yhtä Kukkolantien väylää jarruttanutta tekijää, vaan kyse on kokonaisuudesta.
HOKKALA kertoo, että pikkuteille tehtävät hankkeet jäävät yleensä kuntien itse rahoitettaviksi. Sen takia, vaikka kuntapäättäjillä olisi yksimielinen tahto niiden tarpeellisuudesta, kuten Kortesjärvellä hänen mukaansa on ollut, rahaa ei välttämättä löydy.
Ely-keskukset (ennen Tielaitos) kohdistavat valtion rahoja mieluummin vaarallisimpiin tieosuuksiin, joilla on kiireellisintä erottaa kevyt ja raskas liikenne toisistaan.
Kukkolantien liikenne lienee päin vastoin hiljentynyt 90-luvulla rakennetun ohitustien myötä. 70-luvulla, kun väylää ensi kerran esitettiin, Kukkolantie oli vielä osa Evijärven ja Kauhavan välistä maantietä.
Hokkala arvelee, että kaupunki tarttuikin lopulta hankkeeseen, koska Kukkolan automäärien sijaan alettiin puhua polkupyöräreitistä Kitkalle.
–Eli kun se nyt loppuu Mattilantiehen, kaunis ajatus olisi, että se joskus tulisi liikuntaetapiksi kirkonkylästä Kitkalle.
Kaupungin tekninen johtaja Antti Hakola kertoo, että hankkeen budjetointi on tehty vuonna 2016 ja hankintapäätös 2017.
–Ylijäämärahan käytöstä tehty päätös vauhditti hankkeen toteuttamista merkittävästi, Hakola sanoo.
Nykyiseen pätkäänkin käytettiin 100 000 euroa Kortesjärven viimeisistä ylijäämärahoista, ja kaupungin rahaa saman verran.
–Monta palaa on vielä ennen kuin reitti Kitkalle toteutuu, Hokkala sanoo.
Hänen mukaansa toinen hidaste on usein maan käyttö. Tarvittavaa maapohjaa ei hänen mukaansa usein joko haluta myydä, tai sitten pläntti hinnoitellaan paljon laveammin kuin mitä siitä muissa käyttötarkoituksissa saisi.
–Ehdottomimmissa maanmyyntikieltäytymisissä on saatettu joutua kunnan puolelta jäämään odottamaan tilan isännän vaihtumista seuraavalle sukupolvelle.
HOKKALA ei kuitenkaan pyri yksilöimään, mitkä näistä asioista selittävät juuri Kukkolantien tapausta.
Hän ei halua osoitella sormella syyllisiä hidasteluun, vaan hän on iloinen siitä, että hanke saatiin toteutettua.
–Tiedän, että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja jopa oman entisen kuntakeskuksemme ympäristössäkin odotetaan vieläkin kevyen liikenteen väylien toteutumista, vaikka ne ovat olleet esillä lähes yhtä kauan kuin Kukkolantienkin tapaus.
Yksi niistä on ainakin Pietarsaarentien myötäinen, Suomelan risteykseen päättyvä pyörätie.
–Tulevaisuuteen katsottaessa korostaisin kortesjärveläisten yhdistetyn kaupungin toimielimiin valituksi tulleiden luottamushenkilöiden yhteistyötä — ei keskinäistä kilpailua — näiden hankkeiden läpi saannin nopeuttamiseksi.
