KAUPAT, tukut ja ravintolat saattaisivat ottaa vastaan nykyistä enemmän lähiruokaa, jos tuottajat tyrkyttäisivät sitä niille.
Näin vinkkaa Kari Peltonen. Hän edustaa Lähiruokaa Järviseudulla -nimistä hanketta, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta seutukunnan ruoantuottajista ja kerätä yhteen lähiruokatoimijoita.
Hän sanoo, että pienen tuottajan voi olla vaikea murtautua isommille markkinoille. Kuitenkin ainakin parhaimpaan sesonkiaikaan myös kaupat saattaisivat suostua ottamaan hyllyilleen myös lähituottajien ruokaa, vaikka tuottajat pystyisivät tarjoamaan sitä vain pieniä eriä.
–Paikallisilta kaupoilta on saatu viestiä, että he kyllä ottaisivat pienempiä määriä sesonkituotteita. Sekin on väärä luulo, että pitäisi pystyä toimittamaan kauppaan jotain purjoa ympäri vuoden.
Samansuuntaista hänelle on kerrottu tukuista.
–On olemassa tukkuliikkeitä, jotka ottavat pieniäkin eriä vaikkapa marjoja, sieniä tai perunaa. Monien pientuottajien yhteinen luulo on ollut, että ellei heidän pelloiltaan tule rekkalastillisia ruokaa, ei tukuista kannata edes kysyä.
Peltosen mukaan myös joillekin ravintoloille ei kukaan ole edes yrittänyt tyrkyttää tuotteitaan. Hän sanookin, ettei niitä tulla kysymään tilalta, vaan niitä kannattaa tyrkyttää itse.
–Sen jälkeen kauppias tai ravintoloitsija voi osata kysyä, että hei, sulla oli viime vuonna tällaista, olisiko tänäkin vuonna?
MONELLE kuluttajalle vain ruoan hinta merkitsee. Mutta hekään, joilla olisi varaa maksaa siitä enemmän, eivät välttämättä lähellä tuotettuja raaka-aineita kaupasta löydä. Paras tapa lisätä lähiruoan myyntiä olisikin saada sitä kauppojen hyllyille. Erikoispuodeissa ja Reko-ryhmissä myyntimäärät ovat pikkuruisia.
–Kun Lappajärvelle tulee uusi marketti, se voisi ottaa muutaman kilometrin päästä jonkun maatilan mansikoita, perunoita tai muuta tällaista. Silloin se on ihan oikeasti lähiruokaa. Jos ruoka tulee tänne jostain Espoon tukusta, vaikka se olisi lähellä sitä tukkua tuotettua, se ei ole täällä enää lähiruokaa, Peltonen sanoo.
Hänen mukaansa kaupoilta saatetaan kuulla selityksiä, että niiden sopimuksissa sanellaan, että tuotteet täytyy ostaa tietystä paikasta.
–Ne ovat verukkeita. Kauppiailla on aika paljon valtaa valita myös läheltä tulevia tuotteita.
KUN kuluttaja ostaa lähellä tuotettua ruokaa, hän tukee paikallisesti työtä ja toimeentuloa, edistää alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden säilymistä ja monimuotoisuutta, lyhentää elintarvikeketjua ja helpottaa elintarvikkeiden jäljitettävyyttä ja tukee paikallista ruokakulttuuria.
Lähiruokaa Järviseudulla -hankkeen Kari Peltosen mukaan lähiruoka ei ole mikään buumi.
–Ihmiset on lähteneet aika hitaasti siihen. Se on kuitenkin otettu omaksi ja sitä osataan vaatia, eikä kyseessä ole pelkkä katoava trendi.
–Myös otsikoihin nousseet ruokaskandaalit, kuten Australian mansikkaneulat ja hevosenlihakohut, voivat lisätä kiinnostusta lähempänä tuotettua, turvallisemmaksi koettua ruokaa kohtaan.
EEVA-LIISA TOLONEN pyörittää Alajärvellä Tuottajapuoti-nimistä kauppaa, joka myy myös paikallisten tuottajien elintarvikkeita ja muita tuotteita.
Aiemmin liike toimi nimellä Lähituottajien myymälä. Kyse on ainakin osittain lähiruoasta, sillä suurin osa tuotteista on Tolosen mukaan Järviseudun kunnista.
Hän kertoo, että asiakasmäärät ovat kasvussa. Yhtenä tekijänä on sekin, ettei kaupungin välittömässä keskustassa tahdo olla muitakaan ruokakauppoja.
–Päiväkohtainen asiakasmäärä vaihtelee. Sanotaan että kolmestakymmenestä ylöspäin joka päivä. Tapahtumien aikana satoja.
