VAIKKA lähiruoka on tapetilla, se ei välttämättä näy tuottajan kukkarossa. Järvilakeuden Reko on jäänyt pienen piirin huviksi.
Kolmatta vuotta toimineessa Facebook-ryhmässä on nimellisesti 2 400 jäsentä. Käytännössä jaoissa käy kuitenkin alle kymmenen tuottajaa ja muutama kymmenen asiakasta. Sekä tuottaja- että asiakasmäärät ovat pudonneet alkuajoista jonkin verran.
–Evijärvi on aina parempi kuin Lappajärvi. Kauhavalla on väkimäärään suhteutettuna vähän Reko-väkeä, kortesjärveläinen perunanviljelijä Taina Ritala kertoo.
–Jos asiakasmääriä ruvettaisiin oikein tarkkaan laskemaan, ei tämä olisi edes kannattavaa.
Koska pitäjät ovat pieniä, jaot on ketjutettu kustannustehokkaammiksi. Asiakkaalle se tarkoittaa, että Reko osuu omalle paikkakunnalle vain kerran kuukaudessa. Tosin tuottajia, jotka myyvät tuotteitaan muidenkin alueiden Rekoissa ja toreilla, tiheämmät välit eivät innostaisikaan. Heidän mielestään paras keino houkutella asiakkaita olisi mahdollisimman laaja tarjonta.
Maitotuotteita myyvän kortesjärveläisen Hanne Tyynismaan mielestä nyt olisi tärkeintä saada mukaan leipomotuotteita.
–Pari leipuria oli, mutta he lopettivat. Olen yrittänyt soitellakin leipomoihin, että kuka pääsisi. Myös jotkut lihamyyjät ovat käyneet pari kertaa ja jääneet pois, hän sanoo.
–Tällä alueella on aika vähän tuottajia, jotka pystyvät myymään suoraan tuotteitaan, Ritala sanoo.
Suosikkituotteet tuovat lisäksi asiakkaita muillekin myyjille.
–Yhdessä vaiheessa kesällä kananmunat olivat pois, niin senkin takia oli hiljaista. Aina kun joku jää pois, se vaikuttaa kaikkien tilausmääriin, Tyynismaa kertoo.
Tyynismaa itse yrittää olla paikalla joka kerta, vaikka heikoimmillaan tuottajia on ollut pihassa kolme.
–Olen sanonut muillekin, ettei kannata jäädä heti pois, kun asiakkaat vähenevät, vaan pitkäjänteisesti. Muutoin saa aloittaa alusta, hän sanoo.
TUOTTAJILLE Reko on lisäansiota, mutta se mahdollistaa myös kunnollisen hinnoittelun.
–Kilohinta juustoille on suunnilleen sama kuin kaupassa, mutta välikäsi jää pois. Ollaan laskettu Reko-hinnat niin, että jää jonkinlainen palkka käteen, Tyynismaa sanoo.
Hänelle etu on myös se, että hän voi valmistaa leipäjuustojaan myyntiin juuri sen verran kuin niille on ottajia.
–Meidän kohdalla se toimii, koska tuotteessa on niin monta työvaihetta.
Reko on myös markkinointikanava.
–Olen saanut sieltä asiakaskunnan, joka tietää soittaa jakojen ulkopuolellakin. Se on lisännyt myyntiä, Tyynismaa sanoo.
–Rekon etu on sekin, että siellä näkee muita tuottajia. Muutoin tämä on yksinäistä hommaa, Ritala sanoo.
KUN Järviseudun Sanomat viime vuoden keväänä jututti Reko Järvilakeuden tuottajia, heitä kävi jaoissa sama 4–5 hengen vakioporukka. Silloin uhkana oli koko ryhmän kuolema. Aallonpohjasta on hieman tultu ylöspäin.
Viljatuotteita myyneen kälviäläisen Kauko Salon myynti oli laskenut siihen pisteeseen, ettei hänen usein enää kannattanut käydä paikalla. Hänen mukaansa kyseessä oli noidankehä, jossa vähemmän tuottajia tarkoitti vähemmän asiakkaita ja se puolestaan vielä vähemmän tuottajia.
–Kuluttajat eivät ehkä jaksa sitoutua siihen tiettyyn jakoaikaan pitkäaikaisesti. Rekon uutuudenviehätys on myös ohi. Kausituotteetkin vaikuttaa osaltaan: perunantuottajilla alkaa olla varastot tyhjinä ja uuden sadon kasvikset eivät ole vielä tulleet, Salo eritteli tuolloin syitä.
–Moni tuottaja on käynyt vain kokeilemassa Rekoa. Toisaalta on hyvä, että paikalle voi tulla vain halutessaan, hän sanoi.
SALO kertoo puhelimessa, ettei ole enää kevättalven jälkeen osallistunut Järvilakeuden Rekoon. Päätökseen olivat vaikuttaneet paitsi muu elämäntilanne, myös ryhmän hiljentyminen.
–Tilauksia ei tullut enää sen verran, että olisi kannattanut käydä 80 kilometrin päässä Evijärvellä. Rekossa pääasia on kuitenkin se, että tuottaja saisi siitä elantoakin.
Hän käy kuitenkin yhä Kälviän, Kokkolan ja Pietarsaaren jaoissa, jotka ovat lähempänä ja joissa väkeäkin on enemmän. Toisaalta niissäkin tilausmäärät ovat vähentyneet ja tuottajien määrä sen vuoksi laskenut.
–Mutta aika vakiona pysynyt tilanne pari viimeistä vuotta. Tuntuu, että Rekot alkavat pikkuhiljaa keskittymään isoihin kaupunkeihin. Pienillä Rekoilla on vaikeaa löytää tuottajia.
