JÄRVISEUDUN SANOMISSA julkaistiin 22. toukokuuta 2013 ensimmäinen Paremmin tuu ja sano! -piirros. Silloin kuvassa levitteli käsiään kortesjärveläinen kalastaja: ”Pitkäkätinen saa aina suurimmat kalat, sano Kontiaisen kräätäri.”
Sarjassa julkaistaan järviseutulaisia sananparsia kuvitettuina. Mies piirrosten taustalla on vantaalainen, kortesjärveläislähtöinen Juhani Korpi, 71.
–Se lähti siitä, kun jäin virkatyöstä eläkkeelle ja tulin käymään Kortesjärvellä. Kirkolla satuin näkemään Jokelan Maurin, joka oli koulukavereitani Evijärveltä. Hän kysyi, että vieläkö sä piirtelet; lehteen tarvittaisiin jotain elävöittämistä.
Jokela ehdotti, että Korpi voisi kuvittaa paikallisia sanontoja, joita oli koottu Järviseutu-seuran julkaisemaan kirjaan Totta toisenkin kerran (1997). Kansanperinteestä ja murteista muutoinkin kiinnostunut Korpi piirsi hänelle näytekuvan suosikkisanonnastaan, jossa Kontiaisen kräätäri epäili kalastajan saaliin kokoa. Kräätärin sutkautuksia esiintyy muissakin piirroksissa.
Sen jälkeen Korven töitä on julkaistu joka numerossa. Parin ensimmäisen vuoden töistä koottiin myös kirjanen Paremmin tuu ja sano: Järviseutulaisia sanontoja kuvitettuina (2015).
–Lehteen piirtäminen on kuin jatkuva näyttely, Korpi sanoo.
JOITAIN vuosia sitten Korven grafiikasta tehty näyttely oli esillä Kortesjärven kirjastossa. Viime aikoina hän on tehnyt paljon luontoaiheista taidegrafiikkaa.
Taiteilijaksi hän ei itseään kutsu, mutta piirtäjäksi kyllä.
–Kun rupeaa piirtämään, siirtyy tavallaan toiseen todellisuuteen. Irtoaa tästä arkielämästä.
Hän on eläkkeellä Tilastokeskuksen viestintäyksiköstä, jossa hän muiden töidensä ohella piirteli karikatyyrejä työkavereidensa merkkipäiviä varten.
–Loppujen lopuksi johtaja rupesi ihan virallisesti tilaamaan minulta niitä poislähtijöille ja päivänsankareille.
HÄN luonnostelee Paremmin tuu ja sano! -piirroksensa lyijykynällä ja piirtää ne tussilla. Aikaa kuvaan uppoaa päivän verran. Aikaa vie toteutus, ei ideointi, sillä sanonta edellä mennessä kuvat syntyvät mieleen kuin itsestään.
–Joskus ne syntyvät hyvinkin helposti, joskus eivät. Silloin tällöin joudun tutkimaan ja etsimään, miltä näyttää esimerkiksi vanha höylä tai pokasaha.
–Varmasti auttaa, että olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt täällä. Silloin oli vielä agraarista, ja siltä ajaltahan nämä sanonnatkin enimmäkseen ovat. Muistan ja tiedän, mistä on kysymys, ja muistan myös, millaisia ihmistyyppejä täällä oli.
KORVEN karikatyyrimäinen piirrostyyli on hänen itse kehittämänsä, mutta on hänellä esikuviakin. Erityisesti viime vuosisadalla myöskin sananparsikuvituksia tehneen sekä Rymy-Eetu-sarjakuvaa piirtäneen Erkki Tantun kynänjälki näkyy Korven töissä.
–Hän oli hyvin taitava piirtämään juurikin kansan ihmisiä. Piirrosjäljen perusteella hän on esikuvani. Olen yrittänyt oppia häneltä ilmeitä ja eleitä, koska ne olivat niin kuvaavia.
Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Karlssonia hän taas arvostaa ajatusten ja huumorin ilmaisijana.
–Hänellä on osuvia ja ajankohtaisia juttuja.
Myös Carl Barksin ankat ja nykypäivän sarjakuvat, kuten Fingerpori ja Wumo, on luettu.
–Luen myös Järviseudun Sanomien sarjakuvan, Korpi lisää.
Sanomalehdissä sarjakuvia voisi hänen mielestään olla enemmänkin.
–Onneksi muutoin sarjakuva-ala on kehittynyt. Niitä on aika hyvin myynnissä, ja nehän tunnustetaan nykyään jopa taiteeksikin.
TOTTA toisenkin kerran -kirjassa riittänee sanontoja ainakin tämän vuoden loppuun. Mitä sen jälkeen, sitä hän ei ole vielä keksinyt.
–Mitään ajankohtaista ja päivänpolttavaa täältä ei pystyisi tekemään seuraavaksi piirrossarjaksi. Se on väistämättä aina taaksepäin katsomista, mutta kai se tämä ikäiselle sallitaan, hän naurahtaa.
