–Sisällä kysyin kovalla äänellä, kuka sillä on tullut. Liikalan Mikko ilmoittautui. Sanoin hänelle, että älä unohda minua, jos olet myymässä tuota autoa. Hän vastasi, että auto on myynnissä. Keskusteltuamme hetken hinnasta lähdimme siitä saman tien pankkiin ja katsastuskonttoriin. Se oli unelmieni täyttymys.
Mikko Liikala osti auton Tuomalankylästä Matti Kotirannan perikunnalta. Kotiranta oli hankkinut sen uutena.
–Sisäpuoli on hyvässä kunnossa, pellit eivät, autolla on käyty jonkun kerran ojassakin, Mattila totesi.
PUNAISEEN 1200-sarjan Ladaan liittyy monia rakkaita muistoja. Se oli vuosi 1978, kun äiti ja isä päättivät, että tässäkin talossa saa nyt olla auto, kertoi Antero Mattila.
–Tilanne kypsyi, ja äiti haki pankista rahat. Pojat, eli minut ja serkkuni Juhani lähetettiin auton ostoon Seinäjoelle. Juhanilla kun on joka paikassa tuttuja, ja hän on autoalan asiantuntija. Lähdimme matkaan Nuolikosken Veikon kuorma-auton kyydissä ja jäimme ensimmäisen autoliikkeen eli VM-koneen pihaan. Ovella tuli vastaan liikkeen huoltomies, pilapiirtäjä Sampo Kontunen, joka kertoi, että hänen tyttöystävällään Terhi Mäntykoskella oli myynnissä 1200-sarjan punainen Lada ja se on takuuvarmasti hyvä auto. Terhille soitettiin ja tämä tuli paikalle auton kanssa.
Juhanin testattua autoa Mattilat katsoivat Aunen käsilaukkuun ja sieltä löytyi 3 500 markkaa.
–Kaupat tuli nopeasti.
Pikkusisko Riitta oli auton ensimmäinen kuski, koska Aune ja Sakari Mattila olivat jo iäkkäitä, eikä Antero Mattilalla ollut ajokorttia.
–Nygårdin Reijo patisti minua autokouluun. Pitkäjänteinen työ teki tulosta ja niin siinä kävi, että meni kerralla läpi, Mattila muistelee.
Perhe ajeli usein yhdessä.
–Se oli huoleton auto. Starttasi talvellakin ja siellä tarkeni.
–Vappuna piti aina kiertää Paalijärven lenkki, isä halusi nähdä lippujen liehuvan saloissa. Kävimme veljeni Eeron luona Saarijärvellä ja ajoimme Lappajärven ympäri vieraillen samalla siskoni Orvokin (Sadeharju) perheessä. Muistan myös, kun käytimme isää Salon Väinön mökillä Käkilammella ja joskus myös veimme Väinön sinne. Myös Lakaniemessä kävimme usein, äiti oli kotoisin sieltä Takalasta.
Myöhemmin Lada jäi käyttämättömänä nurkalle seisomaan.
–Silloin oli buumi, että kaikki Ladat vietiin takaisin rajan taakse. Rannilasta ajettiin peltiä Venäjälle ja niin tämäkin meni yhdessä kuormassa Karjalan kannakselle.
VANHAN auton käynnistämisessä ja ajamisessa on omat niksinsä.
–Näppärästi se lähtee käyntiin, käsiryyppy puoleen väliin auki ja sitten hiljakseen pois. Ohjaustehostinta tässä ei ole.
Mattila ehti ajella Ladallaan moneen suuntaan. Auton myynti-ilmoitus netissä ehti herättää näyttelijä Ismo Apellin huomion. Apell selvitti rekisterinumeron perusteella, kenelle auto oli mennyt.
–Hän soitti ja halusi ostaa sen tyttärelleen, joka on Lada-fani. Hän lupasi maksaa hyvän hinnan, joten suostuin kauppoihin.
