Tulevan opinahjon fyysisiin kriteereihin vaikuttavat niin vuotuinen syntyvyys, kansallinen koulutuspolitiikka kuin kunnan lompsan lyöntikin. Investoinnin kustannuksiin onkin syytä paneutua erityisellä huolella. Haluan nostaa esiin innovatiivisen julkisen hankintaprosessin, jolla on mahdollista tunnistaa etukäteen välttämättömät, tarpeettomat tai käytön kannalta jopa huonot ratkaisut. Rakennuksen käyttöä ja kustannuksia arvioitaessa on arvokasta keskustella avoimesti kiinnostuneiden suunnittelu- ja insinööritoimistojen, rakentajien ja pientoimittajien kanssa. Etukäteiskeskusteluissa saadaan puolin ja toisin tietoa erimerkiksi budjetista, toteuttamistavoista ja aikataulusta. Innovatiivisella julkisella hankinnalla tarkoitetaan muun muassa toimintatapaa tehdä jokin asia toisin. Tässä hankintamenetelmässä korostuu avoin ja aktiivinen vuoropuhelu eri toimijoiden välillä, mikä on mielestäni erittäin tärkeää näin merkittävän investoinnin edessä.
Ennen julkiseen hankintaan ja tarjouspyyntöihin ryhtymistä tulisi tietää mitä halutaan. Tiedetäänkö riittävällä tarkkuudella eri käyttäjäryhmien tarpeet? Onko tunnistettu uusia mahdollisia käyttäjiä? Mitä tehokkaammalla ja monipuolisemmalla käytöllä tuleva rakennus on, sitä edullisemmaksi se kuntalaisille tulee pitkällä aikavälillä. Keskustelukierros yhdistysten, urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden, yrittäjien ja miksei vaikkapa kirkon edustajien kanssa voisi poikia lopputuloksekseen kartan potentiaalisten käyttäjien tarpeista. Olisi sitä kuuluisaa ”kättä pidempää” keskusteluihin arkkitehtien, rakentajien ja alihankkijoiden kanssa. Keskusteluja on jo varmasti käytykin, ja hyvä niin.
Kahden pienen lapsen äitinä, kuntaveronmaksajana ja paluumuuttajana toivon, että tämä rakennushanke nähdään ja tehdään investointina kuntamme tulevaisuuteen. Alueiden välinen kilpailu hedelmällisessä iässä olevista tulee nimittäin tulevaisuudessa kiristymään entisestään. Järviseudun Sanomissa on useaan otteeseen kirjoitettu digitalisaation tuomista mahdollisuuksista muun muassa etätyöhön. Uskon, että etätyöskentelyn mahdollisuus yhdistettynä uuteen, terveelliseen peruskouluun lapsille on houkutin tietyn profiilin omaaville perheille. Jos työpaikka ei sido, perhe voi hyvinkin valita asuinkunnan sen mukaan, missä lasten on hyvä ja terveellistä kasvaa ja käydä koulua. Tästä syystä hanketta tulisi miettiä vahvasti myös kunnan veto- ja elinvoimamarkkinoinnin näkökulmasta – ammattimaisesti vielä, jos kovasti toivoa saa.
Minä toivon, että Lappajärvelle rakennetaan sisäilmaltaan Suomen paras peruskoulu. Ei ole vaatimaton toive, mutta ei myöskään utopistinen. Vielä kun tähän yhdistetään nykyaikaiset ja käyttäjälähtöiset tilaratkaisut, aito yhteistyö ja lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat toiminnot niin houkutteleva kokonaisuus tulee. Kun kerran tehdään, niin tehdään kunnolla. Ja se ei tarkoita, että lopputulos olisi ökykallis. Kun tarpeet ja kriteerit ovat tiedossa, kilpailutus, suunnittelu ja hankinta helpottuvat.
Uusi koulu on investointi tulevaisuuteen ja se vaatii päättäjiltä ja luottamushenkilöiltä avarakatseisuutta, viitseliäisyyttä, yhteistyötä ja tahtotilaa. Kun keskustelua käydään avoimesti, positiivisessa ja reilussa hengessä, niin Lappajärvellä on mahdollisuus ottaa askel eteenpäin tulevaisuuden rakentamisessa. Valtuutetut ja viranhaltijat, olkoon rohkeus kanssanne!
Maria Ahvenniemi
