Hehtaaria kohti lasketut keinolannoitteiden ravinnemäärät antavat yleiskuvan ravinteiden käytön intensiteetistä ja mahdollisista ympäristövaikutuksista. Ne auttavat kohdistamaan suojelu- ja tehostamistoimia sinne, missä mahdolliset haitat ovat suurimpia. Luvut selviävät EU:n FADN–järjestelmän tiedoista, jotka Suomen osalta perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpitoaineistoon.
Myös fosforin käyttö oli Suomessa vähäistä, neljä kiloa, samoin kuin Virossa, kuusi kiloa hehtaaria kohti. Kaliumia Suomen maatiloilla käytettiin vuonna 2016 keinolannoitteissa hehtaaria kohti keskimäärin 14 kiloa, mikä sekin oli Itämeren maista pienin käyttömäärä.
Viljan sekä öljy- ja palkokasvien viljelyyn erikoistuneilla tiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä, 63 ja kuusi kiloa hehtaarille.
– Suomea ja Viroa lukuun ottamatta typpeä käytetään muiden Itämeren maiden vastaavilla tiloilla yli 90 kiloa ja fosforia yli yhdeksän kiloa hehtaaria kohti, toteaa tutkija Heikki Mäkinen Lukesta.
Suomalaisilla maitotiloilla typpeä käytettiin 64 kiloa hehtaarille, toiseksi eniten puolalaistilojen, 90 kiloa hehtaarille, jälkeen. Keinolannoitefosforia suomalaiset ja latvialaiset maitotilat käyttivät vähiten, kolme ja kaksi kiloa hehtaarille. Naudanlihantuotantoon erikoistuneilla tiloilla lannoitekäyttö oli hieman vähäisempää.
Etelä-Suomessa keinolannoitetypen käyttömäärä hehtaaria kohti oli keskimäärin 61 kiloa, Pohjanmaalla 56 kiloa, Pohjois-Suomessa 53 kiloa ja Sisä-Suomessa 48 kiloa. Keinolannoitefosforia käytettiin Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla viisi kiloa hehtaarille sekä Sisä- ja Pohjois-Suomessa kolme kiloa hehtaarille.
Ravinnekäyttöluvut Taloustohtori-sivustolla
Tässä analyysissä ravinteiden määrät on esitetty suomalaisen käytännön mukaisesti puhtaina alkuaineina. Alkuperäisessä EU:n komission tuottamassa FADN-aineistossa ja sen myötä Taloustohtorissa fosforin määrä on ilmoitettu fosforipentoksidina (P2O5) ja kaliumin määrä kaliumoksidina (K2O). Nämä tulee kertoa luvuilla 0,436 ja 0,830 vastaavasti, jotta saadaan selville alkuainefosforin ja -typen määrät.
EU-jäsenmaiden ravinnekäyttötuloksia voi tarkastella vuodesta 2016 alkaen alueittain ja tilaryhmittäin Luken Taloustohtorin FADN Standard Results -verkkopalvelun ”Omat valinnat” -osiossa. Saksalaistiloilta ravinnetietoja kerätään vasta vuodesta 2017 alkaen.
Keinolannoitteiden käyttömäärien lisäksi maatalouden mahdollisen ravinnekuormituksen tarkastelussa on tarpeen ottaa huomioon myös karjanlanta ja muut orgaaniset lannoitteet sekä sadossa poistuvat ravinteet.
Taloustohtoriin pyritään tuottamaan Suomen osalta tilakohtaiset ravinnetaselaskelmat.
