Lämpenevä ilmasto tuo Järviseudullekin yhä eteläisempiä kasvi- ja eläinlajeja.
Alajärveläinen Jamin luontoalan opettaja Petteri Karvinen on kirjannut ilmaston lämpenemisen vaikutuksia vihkoonsa yli 20 vuoden ajan. Tänä keväänä on taas lyöty ennätyksiä: kasveista esimerkiksi syreeni kukki hänen kotinsa, Franssilan tilan pihalla jo 25.5. ja koiranputki, kielo ja lakka sen lähellä jo 28.5.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on 50 vuodessa siirtänyt Suomen ilmastoa 400 kilometriä pohjoiseen. Käytännössä vuoden keskilämpötila on noussut kaksi astetta. Tällä hetkellä Järviseudulla on yhtä lämmintä kuin Helsingissä puoli vuosisataa sitten.
Lisääntyneen lämmön vuoksi esimerkiksi monet kasvit kukkivat aikaisemmin ja menestyvät paremmin, sienikausi venyy ja joidenkin lintujen muutto aikaistuu.
Pidempi lämmin kausi tuo myös uusia lajeja yhä pohjoisemmaksi: Järviseudullakin ovat yleistyneet ainakin osin lämmön vaikutuksesta muun muassa harmaapäätikka, ruisrääkkä, metsähiiri, villisika, valkohäntäkauris, metsäkauris, supikoira ja esimerkiksi suurikokoisia perhoslajeja. Karvisen mukaan on vain ajan kysymys, koska kattohaikara, jonka poikasen kasvu vaatii pitkän kesän, perustaa tänne pesivän kannan.
Hyvistä puolista, kuten uusista kasvi- ja eläinlajeista, päästään tosin Karvisen mukaan nauttimaan siitä huolimatta, että kasvihuonepäästöt saataisiin kuriin. Luonnon tehtävänä ei ole tehdä ihmiselämästä pelkästään auvoista, vaan ilmastonmuutos tuo mukanaan ikäviäkin yllätyksiä.
Hän painottaa, ettei ilmaston lämpenemistä ole enää mahdollista estää, ellei keksitä, miten maapalloa voitaisiin viilentää keinotekoisesti. Ilmastonmuutoksen pahinta terää pystytään silti taittamaan.
–Jos ajat tiellä, jolla on esteitä, hiljaa ajamalla ehdit väistää ne esteet. Kaasu pohjassa törmäät väkisinkin, hän havainnollistaa.
Lue lisää Järviseudun Sanomien numerosta 31.
