Vapaaehtoisen suojelun perusedellytyksiä ovat metsänomistajien ja viranomaisten välinen luottamus sekä hyvä vuorovaikutus. Selvityksen mukaan keskeinen haaste on se, miten herättää metsänomistajien kiinnostus vapaaehtoiseen suojeluun. Siinä tärkeimpiä keinoja ovat alueelliset tiedotuskampanjat, vapaaehtoisesta suojelusta tietoa tarjoavat verkkosivut ja metsäalan asiakasviestintä.
Suomessa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli METSOn tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä suojella pysyvästi noin 96 000 hehtaaria luonnoltaan arvokkaita metsiä vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna sekä tehdä määräaikaisia suojelusopimuksia ja luonnonhoitoa 82 000 hehtaarilla. Tähän mennessä tavoitteesta on toteutettu noin 60 prosenttia. Ruotsissa metsiensuojelun toimintaohjelman tavoitteena on saada suojelun piiriin vuoden 2016 lähtötasosta vielä 90 000 hehtaaria lisää metsiä vuoteen 2020 mennessä. Norjassa on tavoitteena suojella pysyvästi kymmenen prosenttia maan metsäpinta-alasta. Siitä on saavutettu vajaa puolet.
Vapaaehtoinen suojelussa metsänomistaja voi oma-aloitteisesti esittää metsiään rauhoitettavaksi. Sen jälkeen viranomainen arvioi tarjotun metsän luontoarvoja, esimerkiksi runsas lahopuusto ja muiden suojelualueiden läheisyys nostaa alueen suojeluarvoa. Suojelu voi olla määräaikaista tai pysyvää, josta metsänomistaja saa korvauksen. Tavoitteena on muodostaa suojeltujen alueiden toisiinsa kytkeytynyt verkosto, joka tukee harvinaisten ja uhanalaisten lajien levittäytymistä ja säilymistä.
Lisätietoa: Metsonpolku
