Tuskin mitään sairautta on tutkittu niin paljon kuin syöpää. Sen tutkimiseen on eri puolilla maailmaa käytetty valtavat summat varoja. Silti vieläkään ei olla täysin selvillä siitä, miten syöpä syntyy ja miten se parannetaan.
Syövän hoidossa on käytetty monia erilaisia hoitomuotoja. Osa hoidoista on niin voimakkaita, että potilaan hiukset ovat lähteneet päästä. Silti toivottuun lopputulokseen ei ole päästy.
Syövän tutkimisessa pitäisi palata takaisin maan pinnalle, eli sinne missä ihmiset elävät ja asuvat. Sieltä löytyvät vastaukset avoinna oleviin kysymyksiin, eli siihen, miten syöpä syntyy ja kuinka se voidaan välttää.
Syöpään sairastuneiden kodeissa suoritetut maasäteilymittaukset ovat osoittaneet, että maasäteily on ollut hyvin voimakasta. Samoin maasäteilykodeissa olevien sähköjohtojen pistorasioissa ovat koskettimet olleet väärin päin. Tällöin syntyy terveydelle haitallinen energiakenttä. Siellä missä on voimakas maasäteilykenttä, on värähtelyn taso alhainen.
Ihmisen terveydentila voi laskea alas monesta syystä. Silloin myöskin värähtelyn taso laskee, ja ihmisen vastustuskyky erilaisia sairauksia vastaan vähenee. Jos ihminen oleskelee pitkään maasäteilyn aiheuttamassa voimakkaassa haittaenergiakentässä, menevät aivoista lähtevät automaattiohjauksella toimivat solujenjakautumisohjelmat sekaisin. Tällöin syntyy virheellisiä soluja, jotka ovat hyvin radikaaleja ja lisääntyvät terveitä soluja nopeammin. Nämä radikaalit solut ottavat kasvutilaa terveiltä soluilta, ja näin syöpä leviää. Tästä johtuen saamme liian usein lukea sanomalehdistä jonkun menehtyneen vaikean sairauden uuvuttamana.
Onneksi meillä on tieto siitä, miten terveyttä edistäviä energioita voidaan kohottaa ja miten terveyttä alentavia energioita vähentää. Nämä täytyy kuitenkin opetella erikseen.
Uskon, että syöpään sairastumisen perimmäinen syy löydetään ja hoidot kehittyvät niin, että kaikki syöpään sairastuneet voidaan parantaa.
Oletan myös, etteivät kaikki ole kanssani samaa mieltä siitä, miten syöpä syntyy. Toisenlaiset käsitykset ja teoriat ovatkin tervetulleita.
Antero Koivunen, Lappajärvi