Vielä 1980 Aulis J. Alanen antoi maakuntamme sotahistoriassa Lappajärven ratsukoululle tilaa parisen riviä. Sittemmin Lappajärvi-Seura julkaisi Väinö S. Liljan laatiman kuvauksen Lappajärven miehistä vapaussodan taisteluissa ja Timo Hyytinen kytki rakuunakirjassaan lappajärveläiset taitavasti osaksi Suomen itsenäistymishistoriaa.
Alanen laskeskeli sotatoimiin osallistuneiden prosenttiosuuden pitäjän väkiluvusta. Hän pääsee lukuihin Ylihärmä 9.2, Kuortane 8.2, Lapua 6.4, Töysä 6.8, Vimpeli 6.0, ja muiden kuntien jäädessä alle 6.0 prosenttia. Lappajärven luku oli 5.8. Väinö Lilja kertoi helmikuun alkupuolella 1918 lappajärveläisiä olleen sotatoimissa 300 miestä: Haapamäellä 150, Ruovedellä ja Keuruulla 50 miestä ja Kolhossa 100 miestä. Kun vielä rakuunoissa oli 40 ja Vöyrin sotakoulussa 12 miestä, oli lappajärveläisiä 1918 sodan alkuvaiheissa mukana 350 miestä. Lisäksi maaliskuussa astui palvelukseen kutsuntojen jälkeen noin 100 miestä. Lappajärveläisten innokkuutta kuvaa, että sotatielle lähti 65-vuotias Turkin sodan (1877–1878) veteraani Juha Laasanen ja seurakuntapastori Häyrynen.
Alasen luvut perustuvat Artturi Leinosen laskelmiin, mutta mikä oli Leinosen lukujen lähtökohta, ei käy ilmi hänen sota-albumissaan 1918. Leinosen otaksuma Lappajärven väkiluvusta 6 500 pitää paikkansa, jolloin lappajärveläisiä olisi ollut sotisovassa seitsemisen prosenttia. Lapuan Kauhajärvi kuului 1938 saakka Lappajärven ja kylän miehet sotivat lapualaisten kanssa. Nykyisen Lappajärven alueen väkiluku 1918 oli noin 5 600, joten lappajärveläisten osanotto sotaan oli ainakin kahdeksan prosentin luokkaa.
Veikko Leväniemi