Järviseudun Sanomat perustettiin 55 vuotta sitten. Kun sen syntyvaiheita selostaa, pitää ensin lähteä liikkeelle pitäjäseuroista. Nykyään pitäjäseuroja usein kutsutaan kotiseutuyhdistyksiksi ja niiden toimintaa kotiseututyöksi.
Järviseudun historia -teoksessa kerrotaan, että Lappajärvelle perustettiin pitäjäseura vuonna 1947 eli 70 vuotta sitten. Viimeistään 1950-luvulla sellaiset oli perustettu myös Alajärvelle, Evijärvelle, Kortesjärvelle, Lehtimäelle, Soiniin ja Vimpeliin, eli historiallisen Järviseudun kaikkiin seitsemään pitäjään.
Syksyllä 1961 pitäjäseurat perustivat yhteistyöelimekseen Järviseutu-toimikunnan. Myöhemmin nimeksi vaihdettiin Järviseutu-Seura. Sen ja samalla Järviseudun Sanomien alkuvaiheista kerrottaessa keskeisin teos on Heikki Junnilan kirjoittama 30-vuotishistoriikki Järviseutu-Seura 1961–1991.
Maaliskuun kokouksessaan 1962 Järviseutu-toimikunta päätti ryhtyä julkaisemaan uutta pitäjälehteä vuoden 1963 alusta lähtien. Lehden nimeksi hyväksyttiin Järviseudun Sanomat. Pitäjäseurat olivat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä kustannustoiminnassa, sillä 1950-luvulla ne perustivat kerran vuodessa julkaistun Järviseudun Joulu -lehden.
Siihen aikaan Järviseudulla julkaistiin kahta paikallislehteä. Ne olivat vuonna 1937 aloittanut Järviseutu sekä Kotikunta, jonka oli vuonna 1955 perustanut vimpeliläinen Frans Takala. Järviseutu-toimikunta otti yhteyttä kumpaankin paikallislehteen. Kokouksessaan 1. lokakuuta 1962 se vahvisti maaliskuussa tekemänsä päätöksen ja perusti Järviseudun Sanomat -lehden. Siihen sulautettiin Kotikunta-lehti varoineen ja velkoineen.
Järviseudun Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistiin 11. lokakuuta 1962.
Lue lisää Järviseudun Sanomista 43/2017. Juhlanumerossa on muutakin asiaa lehdestä.
