Ystäväperheeni lähelle rakennettiin joku aika sitten valtava mylly. Kului hetki, ja heidän kylältään alkoi kuulua kummia. Ihmisillä on selittämätöntä oireilua. Aloin ottaa selvää tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista ympäristöönsä. Kaikki uusi tieto tuntui kauhistuttavalta.
Mietin monesti, miten onnekkaita olemme, kun emme itse joudu asumaan lähellä tuulivoimaloita. Sitten sain tietää Lappajärvelle suunnitteilla olevasta valtavasta tuulivoimala-alueesta, jonka lähimmät myllyt olisivat vain vajaan kahden kilometrin päässä kodistamme. Kun katsoo karttaa, missä suunnitellut myllyt ovat, jää 1,5–2 kilometrin säteelle lähimmistä myllyistä yli 30 asuntoa ja yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Kun myllyt olisivat vielä reilusti yli 200 m korkeita, ne näkyisivät todella kauas.
Tämä ihmisten ja eläinten sairastuminen infraäänestä johtuen ei ole uusi juttu. Huoli ihmisillä on suuri. Ymmärrän sen, että uuden tiedon omaksuminen tai uskominen voi olla monesti vaikeaa. Varsinkin, jos ei ole omakohtaista kokemusta tai ystäviä ja tuttuja, jotka voisivat siitä kertoa. Haittojen vähättely tai niiden kutsuminen lume-efektiksi ei lämmitä niitä, jotka oikeasti sairastuvat infraäänestä. Kaikki me olemme erilaisia eikä etukäteen voi tietää, miten tämä juuri minuun ja perheeseeni vaikuttaa.
Kansainvälisiä tutkimuksia tuulivoiman terveyshaitoista ihmisille ja ympäristölle alkaa onneksi löytyä. Suomessakin sellainen on tekeillä, tutkimuksen ensimmäisen osan pitäisi valmistua toukokuussa. Toisen osan valmistumiseen menee luultavasti vielä kauan aikaa. Eikö näitä tutkimuksia ole äärimmäisen hankala toteuttaa kattavasti? Miten infraääntä mitataan? Ulkona vai sisällä ja kuinka monessa eri huoneessa? Kuinka monta ihmistä tutkimus kattaa? Verrataanko ihan voimaloiden lähellä asuvia riittävän kaukana asuviin?
Onko oikeasti olemassa resursseja toteuttaa tarpeeksi kattava, puolueeton tutkimus? Miksi ihmisten sanaan ei luoteta? Miksi tarvitaan paperilla todistus kertomaan, että koetko oireita?
Pari vuotta sitten meidän Lammin lenkistä tehtiin juttua Järviseudun Sanomiin. Siinä me kylän mammat seisoimme ylpeinä isojen lapsikatraidemme ja vauvamahojemme kanssa. Meidänkin pienellä lenkillä on jo 15 lasta ja uusia syntymässä. Ja nyt meinataan tuoda jättikokoisia tuulivoimaloita kuntamme pienimpien asukkaiden lähelle ilman, että on vedenpitävää tietoa siitä, onko infraääni haitallista. Mitäs jos näiden tuulivoimaloiden takia aletaan oirehtimaan ja sairastutaan, että pitäisi muuttaa kotoaan pois?
Itse neljän lapsen äitinä koen tästä tuulivoima-asiasta suurta ahdistusta. Nyt jo kyläyhteisö repeilee, on puolustajat ja vastustajat. Jäin somestakin pois, kun en jaksanut enää seurata keskustelua. Toivon, että myös meidän kuntalaisten, jotka pelkäämme perheidemme terveyden puolesta, mielipidettä kuunneltaisiin. Ei mennä massi edellä, vaan otetaan vastuuta myös lähimmäisestä. Vähintäänkin odotetaan tutkimustuloksia. Kuinka monen maanomistajan tai muiden kunnan päättäjien koti muuten jää sen 1,5–2 kilometrin sisään?
Minna Lammi
