Evijärven Jokisaareen valmistui kesällä kaikkien iloksi Evijärvi-seuran rakentama uittomieskämppä.Se tehtiin aika tarkkaan Nahkaniemen vanhan kämpän mukaiseksi. Uittomiesperinteen vaalimista siis parhaimmillaan.
Mutta syksyllä tuli ikävä yllätys. Kämppätien päähän ilmestyi Vonkamiehentie-viitta. Evijärvellä ihmetellään nyt, miksi siinä ei lue esimerkiksi Uittomiehentie.
Tiedän Leevi Sulkakosken, entisen uittomiehen, soittaneen Evijärvi-seuran puheenjohtajalle ja paheksuneen vierasta vonkamies- nimeä, jota ei uittoporukoissa tunnettu. Se oli Evijärvellä koskenvahti, joka työnsä takia pysytteli aina joella. Uittokämpällä hän ei yleensä käynytkään toisin kuin uittomiehet, jotka asuivat siellä. Näin ollen koskenvahti ei kelpaisi kämppätien kylttiin kuten ei vonkamieskään.
Aikaa myöten selvisi, että Leeville oli käynyt huonosti. Entisen uittomiehen tietoja ei kaivattu. Odotammekin nyt lehteen Evijärvi-seuralta selontekoa. Miksi tieto ei kelvannut? Ja miksi juuri Vonkamiehentie?
Toinen Leevi eli Koskelan Leevi kertoi minulle vuosia sitten omasta uittoajastaan. Miten hän oli nuoruudessaan koskenvahtina Kirsilän koskessa. Nahkaniemelle piti soittaa, jos puut kasaantuivat pahasti ja tarvittiin ruuhkanpurkajia.
Miettiessäni tätä Evijärvi-seuran ihailemaa vonkamiestä, joka on kotoisin Iijoelta ja Kalle Päätalon tarinoista, luin tekstiä laista ja asetuksista teiden nimeämiselle. Nimen tulee perustua paikallishistoriaan tai jos nimiehdotus perustuu muuhun, sen oikeudellisuudesta on oltava vahva näyttö ennenkuin nimi voidaan hyväksyä viralliseen käyttöön.
Evijärven uittomiesperinteeseen tai paikallishistoriaan vonkamies ei ole kuulunut koskaan, vaikka Evijärvi-seura sitä sinne innolla tarjoaa. Tekninen lautakuntakin meni ”halpaan” antamalla vastoin lain vaatimuksia nimelle siunauksensa.
Uittomieskämpppä vihitään vastoin yleistä mielipidettä Vonkamieskämpäksi. Ja kunnantalon pihassa seisovan Uittomiespatsaankin nimi muutetaan Vonkamiespatsaaksi. Myös näihin on saatava selitys.
Kun asiat ovat Evijärvi-seurassa näin pahasti sekaisin, totean vain, että ennen niin arvostettu kotiseututyön ja perinteen vaalija on vonkamiehensä kanssa uponnut syvälle fantasiamaailmaan ja hukannut varsinaisesta tehtävästään jotain tärkeää. Uusi sukupolvi, joka kaipaa Evijärven uittomiesperinteestä faktatietoa, ei sitä tässä kohtaa saa. Nuorten paikallisidentiteetin vahvistamisessa ja kulttuuriperintöön ohjaamisessa tarvitaan faktatietoja ei fantasioita.
Aila Järvelä
Evijärvi