Yritysverotusta on alennettu roimasti.On tehty kiky-sopimus. Lainakorot ovat alhaalla. Yritykset eivät silti juurikaan investoi. EU:n keskuspankki ”ostaa velkakirjoja”, siis antaa lainaa 80 000 miljoonan euron kuukausivauhtia valtioille ja (suur)yrityksille.
Suomalaisiksi luettavat yritykset jakoivat vuonna 2016 omistajilleen osinkoja n. 11 000 miljoonaa euroa ja sama tahti jatkuu. Investointien puute ei siis johdu rahan puutteesta, vaan jostain muusta. Joka tapauksessa yritykset päättävät mitä rahoillaan tekevät.
Investointitoiveissa on unohdettu eräs keskeinen jo aiemmilta ajoilta tuttu asia. Rahaa ei pidä ainoastaan luoda, sen käyttö on myös varmistettava. Rahan käytön pakote taas voi olla vain julkiselle rahalle.
Nyt vallitseva politiikka lähtee muutaman ”vapauden” korostamisesta. Niistä tärkein on pääomien siirtelyn vapaus. Kuten edellä on todettu, rahan puute ei ole ongelma – ongelma on rahan ohjautumisessa sellaisiin kohteisiin, jotka tuottaisivat sekä työtä että yleistä hyvinvointia.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2013 julkaistun raportin mukaan pelkästään kosteus- ja homeongelmista johtuva rakennusten korjausvelka oli 30–50 miljardia euroa. Tämä velka ei ole arvion laatimisen jälkeen ainakaan supistunut.
Liikenneverkko kaipaa miljardeja, ja yleistyvät sään ääri-ilmiöt vaativat nekin investointeja julkiseen infraan. On itsensä pettämistä kuvitella “markkinoiden” hoitavan näitä asioita kuntoon. Rahaa tarvitsee myös energiajärjestelmän uudistus, jolla pienennetään vuotuista 8000 miljoonan euron tuontienergialaskua.
Jatkossakin yritykset ajavat ennen kaikkea omia etujaan. Mitään muuta on turha odottaa. Yhteiskuntavastuu kuuluu poliittisille päättäjille. Olemme itse luoneet kahleet, joita meillä talouden hoidossa on. Kyse on siitä, kenellä on lainsäädännön ja rahan hallinta. Nyt se on EU:lla ja sen keskuspankilla.
Talouden voi saada pyörimään pienellä muutoksella. Se on rahan hallinnan ja lainsäädännön siirtäminen Suomen osalta suomalaisten valitsemille päättäjille. Siis oma raha sekä ero eurosta ja EU:sta.
Kasvu–kulutus–hyvinvointi -ketju on poikki monesta kohtaa. Siirtyminen tasapainoisempaan talous- ja yhteiskuntakehitykseen on ennen pitkää välttämätöntä, koska joudumme kohtaamaan hyvinvoinnin jakamisen ja digitalisaation haasteiden lisäksi pahenevat ympäristökriisit.
Joskus on myös luovuttava jatkuvan talouskasvun harhasta.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
