Näinä aikoina monessa eri kunnassa mietitään kuumeisesti huhtikuun kuntavaalien ehdokasasettelua.
Puolueiden ja valitsijayhdistysten täytyy toimittaa ehdokashakemuksensa eli ehdokaslistansa kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 28.2. kello 16.
Etenkin pienissä kunnissa puolueilla tai valitsijayhdistyksillä saattaa olla vaikeuksia ehdokkaiden saamisessa. Vimpelissä väläyteltiin viime lokakuussa valtuustoaloitteella ajatusta valtuutettujen lukumäärän laskemista 21:stä 15:een. Valtuusto oli samassa kokouksessa tosin jo ehtinyt kopauttaa yksimielisesti päätöksen valtuutettujen lukumäärän pitämisestä 21:ssä.
Valtuutettujen määrän laskemista valtuustoaloitteen tekijä perusteli muiden muassa sillä, että nykyisen suuruisen kokoaminen on käynyt työlääksi. Tämän koin välillisesti itsekin viime kuntavaalien alla. Minut yhytti kerran autossa istunut, itselleni tuntematon mies, joka tarjosi paperia ja kynää ja pyysi ehdokkaaksi. Sanoin, etten ole valitettavasti kiinnostunut minkään ryhmän ehdokkuudesta – en edes sitoutumattomana. Kyseisen ryhmän pomolle annoin palautetta siitä, että minua ehdokkaaksi pyytänyt mies ei katsonut aiheelliseksi esitellä itseään eikä myöskään perustellut millään muotoa sitä, miksi minut haluttiin ehdokaslistalle. Eipä kulunut montakaan päivää, kun samanlaista paperia työnnettiin nenän alle – ja vielä samasta ryhmästä. Mieleen iski epäilys, että nyt taitaa epätoivo jo ottaa niskalenkin ehdokasasettelussa ja ehdokkaaksi kysytään ketä vain. Edelleenkään ei tullut perusteluja sille, miksi olisin hyvä ehdokas ja miksi minut halutaan ehdokkaaksi.
Läheiseni pääsi myös samanlaiseen pommitukseen. Ehdokkuuteen houkuttelemiseksi ja vastalahjaksi luvattiin jo ennen suostumusta lautakuntapaikka. Tämä ei tapahtunut kuitenkaan Vimpelissä. Ei tullut lähipiiristäkään ehdokasta viime kuntavaaleihin.
Ihailen niitä ihmisiä, jotka ovat rohkaistuneet lupautumaan ehdokkaaksi ja etenkin kun ovat tulleet valituiksi. Sama kunnioitus kohdistuu myös eri lautakuntien jäseniin, jotka eivät vaikuta valtuustoissa. Kuntapäättäjän työsarka eli yhteisten asioiden hoitaminen ja päätöksenteko ei ole tänä päivänä helppoa. Käsiteltävät asiat voivat olla hyvinkin monimutkaisia. Perehtymistä tarvitaan: pelkällä esityslistan lukemisella ja kokouksessa istumisella ei valtuustotyöskentelyssä pärjää. Äänestäjiltä eli kuntalaisilta tulee kyselyjä ja palautetta. Ikävän nykymenon mukaan valtuutetut saattavat myös joutua nettipalstoilla nimettömien kirjoittajien vähättelyn kohteeksi. Minua pelkkä ajatus valtuutetun vastuusta huimaa. Mutta hyvällä tavalla: vielä löytyy ihmisiä, jotka haluavat antaa aikaansa toiminnalle, joka ei ole ruusuilla tanssimista ja josta ei useinkaan saa kiitosta.
