Turkistarhauksen lieveilmiöihin kuuluneet ns. kettutytöt ovat melkein jo vaipuneet unholaan.Viime vuoden lopulla asia nousi esiin, kun Sokos-ketju ilmoitti, etteivät turkikset enää kuulu sen 18 tavaratalon valikoimiin.
Ensimmäisenä ärähti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmetellen miksi S-ryhmä haluaa sabotoida suomalaista turkistuotantoa. Rintamaan liittyi myös pari keskusta-laista kansanedustajaa, jotka väläyttivät jopa S-ryhmän boikottia.
Asiasta uutisoivat viikkolehdet, Seura, Suomen Kuvalehti ja keskustan viikkolehti Suomenmaa, joskin vain pakinapalstallaan. Laajimmin juttua käsitteli Suomen Kuva-lehti, mukana kansanedustajat Silvia Modig (vas.) ja Antti Kurvinen (kesk.).
Modig väittää, että turkistarhaus on turhaa, sillä länsimaissa on alettu ymmärtää asian eettisiä arvoja paremmin. Turkiseläimillä on käytöshäiriöitä, sillä nehän ovat villieläimiä eivätkä ne voi toteuttaa itseään, jatkaa Modig.
–Tarvitsemme myös broilereita, lihaa ja muita elintarvikkeita elääksemme. Niiden jalostamiseen tarvitsemme tuotantoeläimiä, miksi turkiseläimet tekevät poikkeuksen, Kurvinen kysyy.
Tuotantoelämiä voidaan kohdella ja kasvattaa eettisesti. Kaiken valvonnan takana on Evira. Kunnissa on oma valvontaorganisaationsa. Kurvisen mielestä turkistarhaus on yksi tärkeimpiä maaseudun työllistäjiä ja pitää Suomea asuttuna.
Pohjanmaan kunnat ovat suurimpia turkisnahkojen tuottajia (tiedot ovat vuodelta 2015). Ykköstilaa pitää Uusikaarlepyy 146 tarhalla, seuraavana on Kauhava 65 yksi-köllä. Voi mainita myös pienen Evijärven, missä asukkaita on vain n. 2500, mutta siel-lä on peräti 36 tarhaajaa.
Uusikaarlepyyssä tarhaajat maksoivat 13,7 prosenttia kunnan verotuloista. Evijärven kunta sai 9,1 prosenttia ja Kaustinen 9,0 prosenttia.
Turkistarhaajia voi pitää hyvänä lypsylehmänä myös valtiolle. Kunnat saivat 2015 tar-haajilta verotuloja 28,8 miljoonaa euroa, valtio 13,8 miljoonaa ja seurakunnille riitti 1,7 miljoonaa.
Turkiksia viedään vuosittain n. 500 miljoonan euron tietämissä. Valitettavasti kotimaan kysyntä on melko pientä, johtuen vihreiden ja Oikeutta eläimille -järjestön negatiivisesta asenteesta ja kovasta propagandasta turkistuottajia kohtaan.
Vaikka turkistuottajien toimintaa halutaankin vaikeuttaa, on valonpilkahduksiakin. Joulukuussa pidetyssä Saga Furs oyj:n turkishuutokaupassa myytiin ketun- ja supinnahat sataprosenttisesti ja vieläpä 20 prosentin hinnannousulla. Sinikettujen nahat nousivat jopa 30 prosenttia syyskuun huutokaupasta. Kokonaismyynti nousi 33 miljoonaan euroon. Kyllä turkiksilla on globaalisesti edelleen kysyntää.
Aarre Kupila, Evijärvi/Turku
