Lähiruoka on ollut tapetilla muutaman vuoden, ja Lappajärven markkinoillakin se oli teemana nyt toisen kerran. Meilläkin oli viime viikolla juttua Reko-suoramyynnistä, eettisen ruoan väitöskirjasta ja lähijärven kalastuskilpailusta.
Silti MTK uutisoi hiljan, että maanlaajuinen lähituottajia suosiva trendi ei ole auttanut maanviljelijöiden ahdinkoon. Päinvastoin: maataloustulo romahti Suomessa viime vuodesta 40 prosenttia, vaikka samaan aikaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloudessaan omavarainen. Maajussin tilipussiin syövät reikää ainakin kallis tuotanto ja alhaiset tuottajahinnat, Venäjä-pakotteet, ravintola- ja suurkeittiöiden halvan ulkomaisen ruoan hankinta ja kauppojen hintakilpailu. Kotimaassaan laadukkaana pidetyn suomalaisen ruoan vientikin on aika olematonta, vaikka Ranskassa innostuttiinkin joskus suomalaisesta voista.
Vaikka suomalaiset haluavat ainakin periaatteessa ostaa lähellä tuotettua, oli se sitten paikallista tai laajemmin kotimaista, tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä on edelleen hinta, ja lisäksi suurin osa ostaa ruokansa yhden pysäyksen taktiikalla kaupasta. Vaikka esimerkiksi REKO-myynnissä ei ole kaupan välikättä, suoramyynnin pointti ei edes ole olla halvempaa tai kätevämpää kuin kaupassa käynti, vaan siinä tuottaja voi pyytää tuotteestaan siitä tarvitsemansa hinnan ja ostaja ostaa tukeakseen paikallista maataloutta ja saadakseen tuotteita, joita ei muuten löytäisi. Tällainen kuluttaminen on ylevää, mutta siitä tuskin kovin moni tuottaja vuonna 2016 elää.
Henri Ruuska
