Palkkatyöstä perusturvaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan 20 vuoden aikana tietotekniikan, digitalisoinnin ja robottien lisääntymisen vuoksi kolmasosa tai jopa puolet perinteisistä työpaikoista katoaa. Matalan koulutuksen pienipalkkaiset työpaikat katoavat erityisen nopealla vauhdilla. Vakituisia työpaikkoja on yhä harvemmassa. Etlan tutkimuksen mukaan katoamisvauhdin kärjessä ovat perinteiset toimistotyöt, kuten puhelin- ja asiakaspalvelijat, tallentajat, sihteerit, palkanlaskijat, kirjanpidon ja taloushallinnon työpaikat sekä valokuvatuotteiden valmistajat. Jo aiemmin on hävinnyt paljon paikkoja maataloudesta, metsätöistä ja teollisuudesta. Kun osa ammateista häviää, niin uusia syntyy, kuten bloggaajia ja roolipelien pelaajia. Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus arvioi kriittisesti kaikkia sellaisia tukijärjestelmiä, jotka ohjaavat työkykyisiä ihmisiä pitkäaikaisiin poissaoloihin työmarkkinoilta. Mitähän nämä voisivat olla? Vuorotteluvapaa, vanhempainvapaa, ansiosidonnainen työttömyysturva? Valtaosa työttömistä haluaa olla töissä, mutta työpaikkoja ei ole. Tekniikan ansiosta kuitenkin tulosta ja tuottavuutta syntyy. Koska kaikille ei riitä työtä, olisiko perustulo hyvä ratkaisu? Perustulo, jota kansalaispalkaksikin on kutsuttu, on saanut laajan kannatuksen yli puoluerajojen. Kelan tekemän kyselyn mukaan 70 prosenttia kansalaisista kannattaa perustuloa, nekin, jotka ovat maksajien puolella. Perustulossa on kaksi vaihtoehtomallia: samansuuruinen perustulo kaikille, mutta verotus poistaisi sen niiltä, jotka eivät sitä tarvitse tai malli, jossa perustulo tulisi lisänä niille, joilla ei ole tuloja tai ne ovat pienet. Perustulossa on etunsa. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on pirstaleinen tilkkutäkki, joka kohtelee ihmisiä eri tavoin. Henkilön ei tarvitsisi tehdä selvityksiä, kuittirumbaa ja laskelmia toimeentulotukea hakiessaan. Suomessa on myös sosiaalietuuksien alikäyttöä, sillä jopa 100 000 toimeentulotukeen oikeutettua jättää sen hakematta. Perustulomallissa paljon puhutut kannustinloukut poistuisivat. Ongelmiakin löytyy. Yksi niistä on, että ihmiset käyttävät rahaa eri tavalla. Jollakin saattaisi kohta perustulotilin tultua olla rahat lopussa, joten saisiko hän sitten enää edes ruokarahaa toimeentulotukena? Riittääkö perustulo kuitenkaan asumiskuluihin? Yhteiskunnan kulut nousisivat, mutta toisaalta säästöä syntyisi sosiaalitoimen palkkakuluissa, kun hakemuksia ei tarvitsisi käsitellä. Perustulon suuruudesta on esitetty monenlaisia arvioita. Todennäköisesti se liikkuisi 500–700 euron välillä kuukaudessa, eli toimeentulolaskelman ja takuueläkkeen (766,85) paikkeilla olevissa määrissä. Jotta näihin kysymyksiin löytyisi vastauksia, perustulokokeilun eri malleja varten on aloitettu viime vuoden lopulla esiselvitystyö. Hallitus on jo päättänyt kokeilun aloittamisesta. Selvityksen tuloksia saadaan tänä keväänä, syksyllä laaditaan kokeilusuunnitelma ja kokeilu on tarkoitus käynnistää vuoden 2017 alusta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on pitkään perehtynyt köyhyyteen ja hän on yksi perustuloidean synnyttäjistä. Hän sanoo, että iso osa ihmisistä kärsii niukkuudesta, mutta Suomi on niin vauras maa, että varsinaista puutetta ja nälkää ei kenenkään pitäisi kokea. Perustulolla tämä vähimmäistoimeentulo saataisiin taattua kaikille. Maritta Raudaskoski maritta.raudaskoski@jarviseudunsanomat.fi
