Tuleva kenraali Taavetti Laatikainen syntyi 1886 Haukivuorella kuusilapsiseen torppariperheeseen. Laatikaisen suvussa arvostettiin koulutusta. Taavetin sedät, Heikki ja Anders, olivat valmistuneet opettajiksi Jyväskylän seminaarissa. Taavetti kävi kansakoulun ja aloitti Jyväskylän lyseon 1898 sekä suoritti ylioppilastutkinnon 1906. Taavetin setä Heikki (1849-1924) oli opettajana Lappajärvellä 1889-1890, Jämsässä ja uudelleen Lappajärvellä 1902-1914 eli eläköitymiseensä saakka. Heikin taloudellinen tuki mahdollisti Taavetin opinnot lyseossa ja yliopistossa. Jääkäri-oopperalaulaja Severus Konkola on muistellut yhteisiä sotaleikkejä, kun Taavetti oli ollut Jämsässä loma-ajat setänsä luona. Muistitieto kertoo Taavetin olleen samoin myös Lappajärvellä, vaikka virallisesti hän muutti vasta maisterina 1914 Haukivuorelta Lappajärvelle. Laatikaisen poika Erkki, kenraali hänkin, tietää isänsä kuulleen jääkäriliikkeestä ensiksi väitöskirjansa ohjaajalta professori ja jääkäriaktivisti Herman Gummerukselta. Taavetti oli hakeutunut lehtoriksi Porin lyseoon rahoittaakseen jatko-opintojaan mutta ainakin yhtä painava syy Poriin muutolle oli konttoristi Julia Grönroos, tuleva rouva Laatikainen. Taavetti muutti sittemmin Reserviupseerikoulun johtajana 1922 perheineen Lappajärveltä Haminaan. Laatikainen joutui syksyllä 1915 Porissa katunujakkaan santarmien kanssa puolustaessaan oppilaitaan. Laatikainen tuli jouluksi 1915 setänsä Heikin luokse Lappajärvelle. Samana syksynä jääkäriliikkeessä oli käynnistynyt niin kutsuttu suuri värväys. Sen tavoitteena oli saada pataljoonan verran suomalaisia sotaoppiin Saksaan. Legenda Antti Isotalo oli komennettu Saksasta Suomeen värväystehtäviin ja tuli Lappajärvelle joulun alla 1915. Antti keskusteli iltamissa avoimesti jääkäriliikkeestä ja sai oman kertomansa mukaisesti ”poikia koko lailla matkaan”. Lockstedtin leirillä ilmoittautui 5.1.1916 kaksi lappajärveläistä jääkärialokasta, Hyytinen ja Nykänen, ja pari päivää myöhemmin viisi: kärnäläiset Kannanniemi, Kärnä, Laatikainen, Loukola ja lisäksi ei-lappajärveläissyntyinen Äärinen. Muistitiedon mukaan rekryytit lähtivät yhdessä Ahvenniemen taloryhmästä hiihtäen Lappajärven yli Kauhavalle. Toivo Kärnä oli Tuntemattoman sotilaan kapteeni ”Kaarnan” esikuva. Tieteen tappioksi Taavetti kadotti jääkärireissullaan melko valmiin latinankielisen väitöskirjansa ” Keisari Augustuksen toimet Rooman kaunistamiseksi” sekä 2-rivisen hanurinsa. Laatikainen oli poikkeuksellinen jääkärialokas. Hän oli lähtiessään pian 30-vuotias ja suorittanut yliopistollisen loppututkinnon. Lehtorin kelpoisuus olisi varmistanut Laatikaiselle turvallisen tulevaisuuden opettajana tai tutkijana. Miksi hän sitten valitsi epävarman jääkärin tien? Laatikaisen elämäkerran kirjoittaja Sinerman näkemys on, että Laatikainen joutui painumaan maan alle Porin nujakan jälkeen. Siitä tuskin oli kyse. Taavetti oli päätöksensä tehnyt keskusteluissa professori Gummeruksen kanssa ja sitä Antti Isotalo saattoi vahvistaa Lappajärven nuorisoseuran iltamissa. Kenraali Laatikaisen haave muutosta eläkepäiviksi Lappajärvelle ei toteutunut. Siihen saattoi olla yksinkertainen syy, ettei Lappajärvellä ilmeisesti ollut vielä 1940-luvun lopussa tarjolla yhtään vuokra-asuntoa niiden mukavuuksista puhumattakaan.
