Samalla kun esimerkiksi Ruotsi ja Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta, suhtautuvat suomalaiset poliitikot ja energiateollisuus lyhytnäköisesti ydinvoimaan. Vaikuttaa siltä, kuin kokonaiskuva ydinvoiman ja sen radioaktiivisten jätteiden riskeistä olisi edelleenkin hämärän peitossa – vastuusta puhumattakaan.
Tämä tarkoittaa, että ydinvoiman kannattajien ja energia-alan asiantuntijoiden suunnitelmissa ei ole sijaa kestävälle kehitykselle, kun he tieten tahtoen pyrkivät aiheuttamaan ongelmia tuleville sukupolville omien taloudellisten tavoitteidensa vuoksi. He yrittävät puolustella hankettaan vakuuttamalla että ydinvoimalaitosten ainoa radioaktiivinen jäte muodostuu kiinteästä aineksesta, jonka loppusijoituspaikka olisi peruskallio, mutta jättävät kertomatta, että ydinvoimalaitosten käytön yhteydessä muodostuu samanaikaisesti myös radioaktiivisia ydinjätteitä kaasu- ja nestemuodossa. Miksi he eivät kerro mihin nämä jätteet joutuvat?
Näyttää yhä selvemmin siltä, että jos ydinvoiman kannattajat jättävät tämän tietoisesti kertomatta, täytyy heillä olla oma moraalinsa, joka ei ole yhteensopiva yleisinhimillisen moraalin kanssa. He pitävät hyvänä kaikkea, mikä palvelee ydinvoimateollisuuden kehitystä, vaikka se vahingoittaisi heitä itseään tai heidän lähimmäisiään. He kannattavat ydinvoimaa, vaikka se uhkaisi kansallista tai koko maailman turvallisuutta – ja vaikka sen takia täytyisi valehdella julkisesti.
