Kuten tiedämme, maanviljelysneuvos Veikko Savela poistui luotamme vähän aikaa sitten. Kun nyt maailma muuttuu ja Järviseutu näyttää olevan jakaantumassa, on Veikko Savela viimeinen ja mielestämme merkittävimpiä järviseutulaisia poliitikkoja kautta aikojen. Savela oli aina hyvin vaatimaton eikä nostanut esiin omia tekojaan, niin huomattavia kuin ne olivatkin. On heti aluksi syytä todeta, että tämä ei ole mikään virallinen muistokirjoitus, vaan sen on laatinut joukko kavereita, jotka ovat saanet nauttia Veikko Savelan opetuksesta, keskusteluista hänen kanssaan ja uskaltaisin jopa sanoa ystävyydestään pitkänä aikana. Mainitsen jo tässä nämä henkilöt. Heitä ovat Arvo Ahvenniemi Joensuusta, Antero Kniivilä Outokummusta, Matti Lehto Vimpelistä, Martti Savola Alavudelta ja Heikki Taimisto Helsingistä. Kotipaikat on tähän pantu näyttämään, miten porukka on hajautunut. Matti Lehto on alun perin Vimpelistä, muut Lappajärveltä. Veikko Savela toimi kaikkien ryhmän lappajärveläisten maatilatalouden opettajana Lappajärven Keskikoulussa. Hänen opetuksistaan muistettiin muun muassa pieni yksityiskohta, kun hän sanoi, että jokaisen suomalaisen pitäisi käyttää maitoa kaksi litraa päivässä, toinen maitona ja toinen maitotuotteina. Kun tästä sitten myöhemmin muistutettiin, Savela sanoi, että hän voi puolustautua sillä, että hänelle sen on opettanut akateemikko A I Virtanen. Veikko Savela sanoi myös, että kyllä hän pitää teille puheen pellonraivaajista, vaikka silloin puhuttiin jo peltojen panemisesta pakettiin. Hän piti puheen ja se oli hyvä. Seuraavan tapasimme Veikko Savelan opiskeluaikana Helsingissä. Monenlaisilta kiireiltään Veikko Savela ehti tavata kotiseudun opiskelijoita. Kutsu tällaiseen tilaisuuteen tuli ensimmäisellä kerralla iloisena yllätyksenä ja ne olivat opiskelijaelämän kohokohtia. Kävimme lisäksi Savelan kutsumana vierailulla Eduskunnassa. Tähän Lappajärven opiskelijapiiriin kuului myös Matti Lehto. Tietysti hän oli tervetullut järviseutulaisena, mutta Veikko perusteli sitä myös leikillisesti sillä, että hänellä oli peltoa Repulissa lähellä Matin kotia. Näissä tilaisuuksissa Veikko Savela selosti meille yleisiä asioita politiikassa, mutta kyllä hän kuunteli myös meidän puheitamme ja oli kiinnostunut opiskelijoiden asioista. Veikko Savolan urasta ja elämänvaiheista on ollut lyhyitä selostuksia eri tiedotusvälineiden nekrologeissa. Haluamme vielä tuoda esiin hänen konkreettisia tekojaan, joita ei ole nähty juurikaan julkisuudessa. Ministeriuran ilmeisesti merkittävin tapahtuma oli se, että Veikko Savela pani alkuun rautateiden sähköistämisen. Myös Saimaan kanava-asiassa hän oli mukana. Julkisuudessa hänet nähtiin vihkimässä Sääksmäen siltaa Hämeenlinnan ja Tampereen välillä. Savela vähätteli, että hän vain vihki sillan, päätökset oli tehty aikaisemmin. Veikko Savela oli koko uransa ajan ja ihan viimeisiin vuosiinsa mukana kotiseutunsa asioissa. Sen olemme usein nähneet tässä lehdessä. Hän aloitti sokerijuurikkaan viljelyn Lappajärvellä. Kaikkien Veikko Savelan ansioiden luetteleminen tässä veisi liikaa aikaa. Halusimme vielä muutama vuosi sitten tavata opettajamme ja ystävämme kutsumalla hänet puolestamme pitkälle lounaalle Kivitippuun. Veikko Savela nosti tapaamisen tunnelman heti aluksi korkealle toteamalla, että hänen tyttärensä tyrkytti hänelle keppiä. Hän oli todennut, että tähän tilaisuuteen hän ei ota keppiä mukaan. Mukavassa tilaisuudessa muisteltiin vanhoja ja pohdittiin vähän tulevaisuuttakin. Vaikka todettiin maaseudulla yleensä olevan ongelmia, Savela oli tyytyväinen oman kotiseutunsa tilaan ja tulevaisuuteen. Tilaisuudesta jäi hyvä muisto ja Savela kiitti vielä tilaisuudesta tähän lehteen laaditusta selostuksesta.
