Kesäpaikkani naapuritontilla on ihan järven rannalla pieni metsikkö. Puolenhetaarin metsä, kuten aikoinaan Nalle Puhilla. Alkukesästä sieltä kuului monenlaista linnun laulua aina satakieleen saakka. Välimaastossa kirkuivat kuovit ja muutama lokkikin eksyi joukkoon. Lintujen lauluun oli mukava illoin nukahtaa ja taas aamulla herätä. Kurki näytti etsivän hämärässä pellolta sammakoita evääkseen.
Myöhemmin joukkoon saapuivat etelän lämpimiltä mailta tulevat laulajat. Lehtokertun ääntä kuunteli aivan sydän syrjällään, niin kauniisti se osaa laulaa.
Yö sai mustarastaan mökkini takana loihtimaan ilmoille aivan ilmiömäisen tunnelman. Oli kesä ja sen valoisa yö.
Niin se oli, vaan kun tuli heinäkuu, tilanne muuttui. Varikset valloittivat pienen metsikön ja raakkuivat siellä pitkin päivää vielä yöhön saakka.
Ensin ajattelin, että siellä on lentoharjoitukset tämän kesän poikueille, mutta se alkoi kuulostaa sitäkin tapahtumaa pahemmalta.
Heinäkuun toisena viikonloppuna kaikki kärjistyi. Kun lauantaiaamu valkeni, niin asia valkeni myös minulle. Taivas täyttyi raakkuvista variksista. Niitä lensi isoissa ja pienemmissä ryhmissä ja kaikki kohti tuota pikku metsikköä.
Katselin kuinka Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan varikset, kaukaisimmat varmaan Limingalta asti, tulivat ja lensivät pääni yli.
Ne ihan pimensivät kesäisen taivaan. Etelä-Pohjanmaan varikset olivat kai äänestä päätellen tulleet paikalle valmiiksi jo pitkin viikkoa.
Varisten kesäkonferenssi.
Se oli järjestetty Lappajärven kauniissa järvimaisemassa ja mikä esti niitä siihen tulemasta. Ei mikään.
Mutta seuraavana yönä nukkumisesta ei tullut mitään. Niinpä kokosin kamppeeni ja lähdin kotiin. Mikä rauha vallitsikaan kotona. Variksista ei tietoakaan.
Kiukuissani ajattelin, että ostan pyssyn ja siihen panoksia – aseen kantoluvan voi aina hankkia myöhemminkin. Tai vaihtoehtoisesti mennä lääninvankilaan, varishan on rauhoitettu lintu.
Painoin raakkumisen kuuntelemisesta turtana oleva pääni tyynylle, ja miten helposti sen uni voitti. (Ostin todellisuudessa korvatulpat siltä varalta, että konferenssi rantautuu samaan pikku metsikköön tänäkin kesänä.
Lukijan mielipideartikkeli: