Viikon kuluttua alkava heinäkuu on suomalaisten perinteistä kesäloma-aikaa. Meillä on totuttu lomailemaan noin kuukautta ennen muuta Eurooppaa ja muuta maailmaa. Se tuottaa omat haasteensa yritysmaailmalle. Toistuvasti keskusteluun nousevat koululaisten pitkät kesälomat, jotka tuovat puolestaan haasteensa perheiden elämään: miten yhdistää vanhempien työ ja lasten lomat? Taloudellisesti tiukat ajat näkyvät lomabudjeteissa. Nordean jokakesäisen tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät tänä vuonna kesälomaansa keskimäärin 1 410 euroa. Viime vuonna summa oli noin 30 euroa suurempi. Pohjoismaista suurimmat euromäärät lomailuun käytetään Norjassa: viime vuonna summa oli 3 011 euroa. Suomalaiset eivät lomaile velaksi, vaan lomaan käytettävä raha suhteutetaan tuloihin. Kesälomaan kohdistuu paljon toiveita ja suunnitelmia laaditaan usein melkoisessa ristiaallokossa: joku perheenjäsenistä haluaa huvipuistoon, toinen mökkilaiturille, kolmas oopperajuhlille. Rajoituksia asettavat käytettävissä oleva aika ja raha. Onnistunut kesäloma ei välttämättä vaadi suurta tukkua euroja, vaikka toki lomallakin on syötävä ja juotava. Moni muu asia ei lomalla olekaan pakollinen. Elämyksiä ja rentoutumisen paikkoja löytyy läheltäkin, olkoon kyseessä sitten kotipitäjä tai mökkikunta. Kesälomalla akut pitäisi saada ladattua tulevaa syksyä ja talvea varten. Pitkänkään loman vaikutus ei työhön palattuamme tutkitusti kestä kuin noin viikon. Sieluun ja muistin syövereihin olisi hyvä saada säilöttyä lämpimiä muistoja, iloisia kohtaamisia ja riemukkaita kokemuksia, joista ammentaa voimia syysmyrskyjen tuivertaessa ja pakkasen paukkuessa.
