Seinäjoen ja Vaasan välinen köydenveto juontaa pitkälle historiaan. Siksi suunnan muuttaminen yhteistyötä tavoittelevaksi on työn takana. Kokkolan kanssa ei edes vedetä köyttä. Yhteistyöstä puhutaan paljon, sen etuihin uskotaankin, mutta mitä nämä mahdolliset edut ovat? Esimerkit puuttuvat, liioin ei ole tietoa, missä määrin hyötyjä ja mahdollisia haittoja on edes selvitetty. On helppoa asettua omiin poteroihinsa ja käydä sieltä puolustustaistelua ja yrittää kahmia itselleen pieniä pisaroita sekä samalla kadehtia, jos toinen saa jotain enemmän kuin itse. Tällaisella ajattelumallilla ei pärjää enää kilpailussa globalisoituvassa maailmassa. Yritysmaailmassa se on tuhon tie. Globalisoituvassa maailmassa menestyvät vahvat keskukset. Tämän vuoksi Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolankin olisi syytä selvittää ja tutkia yhteistyökuvionsa mahdollisimman toimiviksi ja tehokkaiksi kaikilla mahdollisilla saroilla yhteiskunnassa ja yrityselämässä. Miten lisätä alueen vetovoimaa ja parantaa sen hyvää imagoa entisestään? Miten lisätä esimerkiksi alueen ja sen yritysten kansainvälistymistä? Mitä yhteistyö voisi merkitä koulutuksen ja huippuosaamisen saralla, entä elintarvikesektorilla ja energia-alalla? Vanhan Vaasan läänin kolmen osakeskuksen yhteistyö olisi Suomen mittakaavassa kooltaan ja kasvultaan mahti, jota olisi vaikea ohittaa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Se olisi voima, tuki ja turva, myös uusille yrityksille tulla alueelle ja nykyisille pärjätä aiempaa paremmin. Se olisi varteenotettava vastavoima pääkaupunkiseudulle. On huolestuttavaa, että yhteistyöstä on yhä puhuttava konditionaalissa ”jos sitä olisi”. Tarvitaan idearikkaita, asenteista vapaita, vahvoja ihmisiä, tuoreita, avoimia ajatusmalleja suunnan kääntämiseksi toistensa kyräilystä ja kummankin haitaksi koituvasta turhasta kilpailusta päinvastaiseksi, yhteistyöksi. On aika kääriä hihat, avata keskustelu ja alkaa synnyttää jotain uutta ja ehkä ihan ennenkuulumatonta. Konkreettiseksi yhteistyön aloitukseksi käy kolmen maakunnan yhteinen Sote-hanke, joka tulee palvelemaan 440 000:ää ihmistä. Yhteistyöllä vältetään kilpavarustelusta johtuvat virheinvestoinnit. Tällainen yhteistyö hallinnoidaan Antti Kurvisen ehdottamalla itsenäisellä mallilla. Uusi eduskunta on tämänkin yhteistyön kohtalon ratkaisija.
