Meneillään oleva kuntaliitoshässäkkä ja siihen liittyvä paniikki on seurausta nykyhallituksen karkeasta virhearvioinnista, kun sote-ratkaisulla painostettiin kuntaliitoksiin.
Mikään tutkimus ei sinällään kerro, että suuri kunta on taloudellisesti kestävämmällä pohjalla. Näinhän ei ole omassa maakunnassammekaan. Nyt vain on vallalla käsitys, että suuri on aina kaunista.
Evijärven kunnalla on aivan riittävät edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana seuraavat neljä vuotta. Suuren sairastavuuden johdosta Evijärvi on kärsinyt takavuosina valtionosuusperusteista, joissa ei ole riittävästi huomioitu sairastavuutta. Nyt kehitteillä oleva rahoitusmalli tullee tuomaan Evijärvelle huomattavan lisärahoituksen sote-menoihin.
Voimalaitoksen erinomainen kauppahinta antaa Evijärvelle loistavan mahdollisuuden laittaa kuntalaisia koskevat perusasiat kuntoon eli paikata vesi- ja viemärilaitosten sekä putkistojen saneerausvelka, kunnostaa rakennukset ja huolehtia myös tiestön kunnosta, elleivät kuntapäättäjät ryhdy rakentamaan uusia kohteita, joiden käyttökustannukset nielevät talouden liikkumavaran. Erityisen tärkeää on nyt huolehtia vedentarpeen tyydyttämisestä tulevina vuosikymmeninä. Nykyisen laajuinen tekopohjaveden käyttö uhkaa pahimmillaan pilata nyt käytössä olevan vähäisenkin pohjaveden.
Yhteistyö Kauhavan ja Lappajärven kanssa on jatkunut jo vuosia. Meillä on yhteinen sosiaali- ja terveystoimen palvelutuottaja ja yhteinen kansalaisopisto. Lisäksi Kauhava vastaa maaseutu- ja lomituspalveluista ja lasten päivähoidosta. Kokemuksesta tiedän, että yhteistyö eri kuntien välillä saattaa joskus takkuilla, mutta tämähän koskee kaikkea yhteistyötä. Olemassa olevien yhteistyösiteiden purkaminen ja palveluverkon rakentaminen uuden kumppanin kanssa olisi erittäin työläs ja riskialtis prosessi. Muutos, vaikka se olisi hallittukin, veisi vuosia. Jos kuntaliitokseen ryhdytään, Evijärven kannalta paras vaihtoehto olisi nykyiset yhteistyökumppanit eli Lappajärvi ja Kauhava.
Evijärven kuntapäättäjät ovat syystä tai toisesta kovin kallellaan Pietarsaaren suuntaan. Se, onko kyseessä pelkkä neuvottelutaktiikka vai todellinen halu, ei ole minulle avautunut. Vielä 50-luvulla Pietarsaari oli evijärveläisten ”Amerikka”. Aika on kuitenkin ajanut ohi. Evijärveläisten asiointiliikenne suuntautuu nyt aivan toisaalle. Kulttuurisiteetkin Pietarsaaren suuntaan ovat käsittääkseni varsin vähäiset. Suomi on kaksikielinen maa ja kannatan jopa niin sanottua pakkoruotsia, mutta samaistun kyllä enemmän etelä-pohjalaisuuteen ja Järviseutuun.
En voi hyväksyä joidenkin kuntapäättäjien yksipuolisia ja jopa perättömiä väitteitä eri vaihtoehtojen seuraamuksista. Pietarsaareen liittyminen kun tuntuu takaavan kaikkien palveluiden säilymisen koskemattomina. Kauhavan suunnan osalta taas kerrotaan, että sieltä tulevat ”pahat pojat”, jotka vievät terveysaseman, kirjaston, lukion, yläkoulun ja jopa ala-asteen oppilaita aletaan kuskata Purmojärvelle. Pelottelulistalta puuttuu oikeastaan vain se, että he tulevat ja vievät vielä naisemmekin.
Nyt kun Evijärven kunnanjohtaja ja päättäjien enemmistö ei kaipaa edes yhteistä kuntarajaa liitoskumppanilta, olisi aika miettiä myös muita vaihtoehtoja Pietarsaaren lisäksi. Minä velvoittaisin kunnanjohtajan aloittamaan välittömästi tunnustelut Kauniaisen suuntaan. Sielläkin on paljon ruotsinkielisiä ja mikä parasta kunnanjohtajan verotkin hyödyttäisivät evijärveläisiä.
