Lähes kolme vuotta sitten aloitin työni ilmoitusmyyjänä Järviseudun Sanomissa, Alajärven konttorilla. Työ oli uutta, koskaan ennen en ollut puhelintyötä tehnyt, enkä lehtialan hommia. Työn lisäksi kävin koulussa lähes joka arkipäivä Seinäjoella. Nykyään tuntuisi raskaalta yhdistelmältä olla päivät töissä ja illat koulussa. Silloin kumpikin oli uuden alkua ja intoa riitti.Alajärven konttorin sulkeuduttua tein töitä jonkin aikaa kotona, mutta pian siirryin Lappajärven konttorille. Vaikeutta alussa aiheutti se, etten ole Pohjanmaalta kotoisin enkä ollut asunut täällä kuin muutamia vuosia. Ennen en ollut varma, mihin päin pitää lähteä kun lähden Kortesjärvelle, nyt pitäjät ovat hyvin hallussa.
Nyt edessä on yksi työpäivä tässä lehdessä. Paljon on muutoksia ja tapahtumia ehtinyt olla aikanani. Kolmen vuoden aikana olen ehtinyt saada kattavan kuvan lehden levikkialueen kunnista ja yrittäjistä. Yrittäjille täytyy hattua nostaa siitä, että suhteellisen pienissä pitäjissä pystyvät itsensä ja muitakin työllistämään. Kilpailuvaltteja ovat monipuolinen ja kattava valikoima sekä hyvä asiakaspalvelu ja asiakkaan tarpeiden huomiointi. Aina olen saanut hyvän vastaanoton yrityksissä käydessäni ja tuntenut itseni tervetulleeksi. Yrittäjien yhdessä suunnittelemat tapahtumat ovat pitäjien piristysruiskeita ja niissä on ollut kiva käydä.
Olen tutustunut moniin lukijoihin tapahtumissa ja markkinoilla. Parhaiten mieleen on jäänyt Helsinkiin suuntautunut messumatka. Mielenkiintoista oli huomata, miten paljon lehden tilaajia on pääkaupunkiseudulla ja miten kiinnostuneita he ovat synnyinseutunsa asioista. Lukijoita olen palvellut myös paljon puhelimitse, lähes aina hyvällä menestyksellä. Nimet ja äänet ovat tulleet tutuiksi, vaikka ulkoisesti en tunnistakaan.
Tulevaisuus on vielä avoin työn suhteen, mutta monia suunnitelmia on. Tarkoitus on tehdä opinnäytetyö valmiiksi ripeällä tahdilla, että saisin vihdoinkin opiskelun päätökseen. Aikaa siihen nyt on, kun saan itseni ohjelmoitua sen tekemiseen. Työhakemuksiakin olen jo tehnyt.
Tämä oli nyt tässä, kiitos. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin Apulannan Armo-laulun sanoin: “Nyt on aika viimeiseen tiimaan. Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista.” Hymyillään kun tavataan.