Niin kuin syksyinen usva on kukin meistä kerran katoava ja pois unhoittuva. Kuin unessa ihminen täällä aikansa taivaltaa, tietämättä mitä kaikkea voisi aivoillansa oivaltaa. Mit on tää kaikki hurmio ja paatos. Uskomukset ja kaikki maallinen aatos. Turhuutta se kaikki on vaan. Sillä sille kaikelle tulee loppu aikanaan.
