Millaista olisi vartioida työkseen majakkaa? Kiipeäisin satoja – jopa tuhansia porrasaskelmia ylös, vaihtaisin loistoon öljyt, hinkkaisin trasselilla lasin kiiltäväksi, kiristäisin mutterit ja huoltaisin laakerit ja sytytyksen, pitäisin kaiken aina luotettavasti toiminnassa. Seisoisin merelle kiikarilla tähyillen ja kiikkaisin sitten varpaiden varassa kädet arvokkaasti selän takana. Kuuntelisin radioliikennettä ja antaisin sää- ja miksei muitakin luontoon liittyviä havaintojani kiinnostuneille tahoille. Ruokatunnin voisin pitää jo kello 10, pistäisin hernerokat purkista kattilaan ja tekisin kyytipojaksi aimo sipulimakkaraleivän.
Kuuntelisin radiosta merisään ja sen päälle voisin nostaa jalat pöydälle ja pistää hetkiseksi silmät kiinni. Jos tuuli merellä yltyisi, nousisin huolissani tähyilemään merihätään joutuneita laivoja.
Minulla voisi olla majakalla kaverina koira, joka saisi silloin tällöin käydä kierroksella saarella, se olisi opetettu niin, ettei se koskisi pesiviin lintuihin vaan kiertäisi ne kaukaa ja olisi kiinnostunut vain kukkasten tuoksuttelusta ja mereltä rantaan huuhtoutuneista puunkappaleista. Niitä se kaivaisi hiekasta ja kantaisi kekoon kuivamaan, polttotarpeiksi.
Joskus tyvenellä voisin pitää lomapäivän. Menisin koirani kanssa rantaan pitämään nuotiovalkeaa ja paistaisin makkaraa, jota huoltovene minulle toisi lamppuöljyn, varalaakereiden, sipulimakkaran, hernekeittopurkkien, paikallislehtien, kahvin, vessapaperin ja salmiakin lisäksi kerran kuukaudessa. Puolivuosittain minulle tuotaisiin radioon lisää pattereita, näkkileipää ja satoja kiloja koiranmuonaa.
Yöt olisivat majakalla hieman suloisenkatkeria. Makaisin hetekalla koirani kanssa ja kaipaisin puhekumppania. Miettisin syntyjä syviä ja tekisin maata kääntäviä johtopäätelmiä.
Minusta tulisi parempi ihminen majakanvartijana. Kaikki ikään kuin loksahtaisi paikoilleen siellä paljaan taivaan alla, kun kaikki turha olisi ympäriltä karsittu pois. Eläisin päivä kerrallaan ja olisin onnellinen niistä pienistäkin asioista, vaikkapa siitä kun haahkan poikaset kuoriutuvat ja näkisin niiden voimistelevan aamuauringossa.
Olisin hyvä majakanvartija. Jos vain polveni sen kestäisi.
