Huomisen ihmisyydessä eivät jumalansodat elämää tuhoa

Olemme saaneet elää ja kehittyä kauan luonnon suotuisten voimien vaikutuksessa: tänään ja tulevaisuudessa näillä voimilla ei ole mitään suosikkia, ne kääntyvät varmuudella kaikkien hyvien tekojen puolelle.
Missä hyvä saadaan selvitetyksi, siellä pahakin paljastuu. Suuret puheet kohtalon kaitselmuksesta hairahtuvat tuntematta menneisyyden opetuksia; antiikin viisaus tiesi toki ennustamisen kelpaamattomaksi. Pelkojen piirittäessä syntyy salainen pakenemisen pakko taikauskoon.
Totuudesta tiedämme, että missä varjot vähenevät, siellä valo lisääntyy.
Ihmisen lisäksi on ihmisyys, ystävän lisäksi ystävyys, sivistyksen lisäksi sivistyneisyys, tiedon lisäksi tietoisuus, hyvän lisäksi hyvyys, rakastamiseksi tajuaminen, hyväsydämisyys ihmisyyden humusta.
Egyptiläiset palvelivat koiranpääjumalaa. Tänään palvellaan täällä ja muualla väkivallan jumalaa. Jokainen jumala historiassa on aina ollut toimiinsa selitetty manaus: hetken koittaessa sitä innostaa edistyskin.
Täällä eniten arvoja ja etiikkaa tutkinut, prof. Salomaa, sanoo tänään uskontomme (tieto-oppeja torjuvana) kykenevän vielä mielialamoraaliin. Raamattu ei puhu koulu- eikä muustakaan sivistyksestä yhtään mitään.
Näin Aristoteles hyveopissaan: Lasten olisi päästävä kouluopetukseen seitsenvuotiaana oppimaan oikeaa ihmisyyttä eikä puhuviksi pedoiksi.
Valtavat mahdollisuudet, kymmenien vuosisatojen vieriessä hukattiin harhailuissa sinne tänne pessimismin synkkään laaksoon.
Ennen ajattelunsa näivettymistä ihmiset katselivat tyynesti moraalinsa kadottaneiden jumalankuvien luhistumista.
Aristoteles syntyi Makedonian kuninkaan henkilääkärin perheeseen. Sai sitten Ateenassa ajan parhaan mahdollisen sivistävän kasvatuksen.
Asiaintilat tarkoin tutkineena hänen täytyi formuloida, että me emme ensinkään tunne mitään sentapaista jumalaa, joka todella tekee ihmisen pahat teot tekemättömiksi: ja edelleen, että pyhä henki on luovuudessa esiintyvä, mittavan kasvutapahtuman tulos, jumalallinen toimiva järki. Hänen täytyi sittenkin paeta kotimaataan jumalattomuudesta syytettynä.
Loput tiedämmekin. Uskonhuimaus tuli ja tuhosi heidän sivistyselämänsä.
Loukkaannumme, aivan oikein kun tätä kaikille rakasta elämää aletaan riepottaa valheena, muka pyhyyden nimissä tästä tehdään taidokas pila.
Sivistys kaipaa nyt elämänvoimien pikaista paluuta. On tervettä odottaa jumalaksi tänne Viisastumisenhenkeä! Suurimmista hyvän hankkeista, meidänkin osaksemme, emme vielä metsissä eläneinä mitään tietäneet.
Onni Aatos Latvala, Vapaa elämäntutkija